Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Euroopan mahti kasvaa maatalouden viennissä - maaliskuun vienti kasvoi yli kymmenen prosenttia

Politiikka 20.05.2017

Maatalous toi koko EU:n viennin yli­jäämästä lähes puolet viime vuonna. Oikeuden päätös selkeytti kauppaneuvottelujen vallankäyttöä.


Jukka Pasonen

EU:n maatalousviennin käyrät sojottavat yläviistoon. Maaliskuussa kuukausittainen vienti pomppasi kokonaan uudelle miljardille, kun se nousi 12,7 miljardiin euroon.

Maaliskuun 2017 vienti oli Euroopan komission torstaina julkistaman tilaston mukaan 11,3 prosenttia edellisvuoden maaliskuuta suurempi.

Vienti kasvoi useana kuukautena viime vuosina. Vuosi 2016 olikin maatalousviennin kaikkien aikojen paras. Sen arvo oli 130,7 miljardia euroa.

Vienti oli 1,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015, jolloin EU nousi maailman suurimmaksi maatalousviejäksi.

Viime tammikuun notkahdus oli aikaisempia vuosia alempi. Vienti vaihtelee kuukausittain, sillä esimerkiksi tähän aikaan vuodesta varastoja pyritään tyhjentämään uuden sadon alta.

Tämän vuoden kuukaudet ovat selvästi viime vuotta paremmat.

Maaliskuu on viimeksi tilastoitu kuukausi.

Maatalouden osuus koko EU:n tavaraviennistä oli viime vuonna 7,5 prosenttia, ja viennin ylijäämä nousi 18,8 miljardiin euroon.

Maatalous toikin koko EU-­viennin ylijäämästä lähes puolet. Koko EU:n viennin ylijäämä oli 39,3 miljardia euroa.

EU:n maataloustuotannosta viedään noin neljäsosa.

Viineissä, alkoholi- ja virvoitusjuomissa ylijäämä on suurin. Ylijäämä on reilu myös maitotuotteissa ja lihassa, EU:n tilasto­keskus Eurostat kertoo.

Sianlihan vienti kasvoi viime vuonna hurjasti. Sianlihan kasvu­prosentti oli 32 ja sisä­elinten sekä rasvaisten osien 22,5. Sisäelimistä suurin osa tulee sianlihan tuotannosta.

Sianlihan viennin arvo oli 5,2 miljardia euroa ja sisäelinten sekä rasvaisten osien 2,8 miljardia.

Kiinan ja Kaukoidän markkinat vetivät sianlihaa myös alkuvuonna. Maaliskuun kasvu oli viime vuoden maaliskuuhun verrattuna 22 prosenttia.

Myös maitojauho kävi kaupaksi, kasvua 34,9 prosenttia. Yksi syy on interventiovarastojen purkautuminen.

Iso osa ylijäämästä tulee pienemmistä vientituotteista. Esimerkiksi eläviä eläimiä vietiin viime vuonna noin 2,5 miljardin euron arvosta, mutta tuonti oli pientä.

Kaupankäynnin vastaisen poliittisen puheen yleistyminen ei ole käytännössä vaikeuttanut vientiä. EU:n tekemät kauppasopimukset ovat voimassa ja vientimahdollisuudet paranevat, jos uusia sopimuksia saadaan sovittua.

Selkeyttä sopimuksiin toi Euroopan tuomioistuimen (ECJ) maanantainen päätös Singaporen ja EU:n välisestä kauppasopimuksesta.

Päätös linjaa, että jäsenmaat päättävät sopimuksista, joissa on investointisuoja tai jossa säädellään yritysten ulkopuolisten henkilöiden tekemistä investoinneista.

Käytäntöä noudatetaan myös muissa sopimuksissa.

Päätös oli ensimmäinen, jossa otettiin kantaa päätöksentekoon. Sopimukset ovat laajentuneet ja esimerkiksi investointisuojassa komission on arveltu ylittäneen toimivaltansa.

Päätös vaikuttaa esimerkiksi Britannian eroon EU:sta.

Brexit voi helpottua, jos voidaan neuvotella yksi kauppasopimus ilman investointisuojaa.

Toisaalta jos investointisuojaa ei brexitissä voida välttää, sopimus pitää hyväksyttää kaikissa EU-maissa.

Uudet sopimukset eivät pelkästään tuo vientimahdollisuuksia. Sopimuskumppanin tuonti EU:hun lisääntyy.

Esimerkiksi Etelä-Amerikan Mercosur-maiden kanssa väännetään naudanlihan tuontikiintiöstä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit