Politiikka

Europarlamentin rankka raportti murskaa Suomen bioenergian

Politiikka 14.06.2017

Europarlamentin ympäristövaliokunnan esityksen ei kuitenkaan uskota menevän läpi sellaisenaan.


Jaana Kankaanpää
Harvennuspuun ja purun käyttö bioliikennepolttoaineiksi ei käy, bioenergian käyttö vaikeutuu kattiloissa ja sähköautoja suositaan viitosen kertoimella ympäristö­valiokunnan esittelijän raportissa.

Europarlamentin ympäristövaliokunnan hollantilaisparlamentaarikko, vihreisiin kuuluva Bas Eickhout julkaisi viime viikolla raporttinsa uusiutuvan energian direktiivistä. Esitys vetäisi maton biopolttoaineiden käytön alta.

”Jos esitys menisi tällaisenaan läpi, se olisi katastrofi Suomen bioenergialinjalle”, toimi­-alapäällikkö Hannes Tuohi­niitty Bioenergia ry:stä arvioi.

Ympäristövaliokunnalla on parlamentissa yksinoikeudella päävastuu biomassan kestävyyteen ja liikenteeseen liittyvistä artikloista. Direktiivissä artikloita on kaikkiaan 36.

Toteutuessaan ehdotukset käytännössä lopettaisivat investoinnit liikenteen biopolttoaineisiin ja bioenergian käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa vaikeutuisi oleellisesti.

Eickhout esittää biopoltto­aineiden epäsuorien vaikutusten arvioimista jaekohtaisesti. Ne estäisivät automaattisesti esimerkiksi harvennuspuun, mäntyöljyn, sahanpurun, höylälastun ja melassin käytön liikenteen biopolttoaineiksi.

Eickhout perustaa ehdotuksen oletukseen, että teollisuus käyttäisi esimerkiksi mänty­öljyn sijaan fossiilisia poltto­aineita. Seurausvaikutus laskettaisiin mäntyöljyn päästöiksi.

Kehittyneiden biopoltto­aineiden hyväksyttyjen raaka-­aineiden listalta voisi poistaa raaka-aineita komission asetuksella ja muutoksia voisi tehdä kahden vuoden välein.

Pelkästään tämä säännös estäisi investoinnit biopoltto­aineisiin, sillä teollisuus ei investoi kahden vuoden näkymien pohjalta, Tuohiniitty toteaa.

Hakkuutähteet kelpaisivat biopolttoaineiden pohjaksi, mutta tähteiden kestävyyttä Eickhout arvioisi vielä erikseen.

Eickhout suosisi sähkö­autoja antamalla niille energiakäytössä kertoimen viisi, eli sähköautoissa käytetty energia saisi laskennassa viisinkertaisen edun muuhun energiaan verrattuna.

Kaikille biopolttoaineen tuottajille, myös nykyisille, tulisi Eickhoutin mukaan säätää 70 prosentin päästövähennysvaatimus jo vuodesta 2025 alkaen.

Eickhout haluaa laajentaa no go -alueiden eli täydellisen energiakasvien ja puun korjuukiellon turvemaihin, eli se koskisi soiden lisäksi esimerkiksi turvepeltoja.

Myös kosteikkoalueelta peräisin oleva puu olisi kestämätöntä. Pelloilla kestämätöntä olisivat kaikki energiapääviljely­kasvit.

Direktiivi ei koske nykyisin alle 20 megawatin energiakattiloita. Raportti alentaisi rajan yhteen megawattiin.

Polttoaineiden seospoltto eli puun poltto yhdessä muiden polttoaineiden, esimerkiksi turpeen kanssa tekisi käytetystä puusta kestämätöntä.

Sähköä ei saisi tuottaa uusissa biolauhdelaitoksissa enää lainkaan, eli esimerkiksi Puolan ja Saksan suuria kivi- ja ruskohiililauhdelaitoksia ei voitaisi muuttaa puupellettikäyttöiseksi edes osittain.

Eickhout nostaa EU:n uusiutuvan energian tavoitteen 45 prosenttiin vuonna 2030, kun nyt se on 27 prosenttia. Parla­mentin teollisuusvaliokunnan raportööri, espanjalainen Blanco Lopez esittää tavoitetta nostettavaksi 35 prosenttiin. Suomen kansallinen tavoite on 50 prosenttia.

Bioenergia ry:ssä arvioidaan, ettei esitys mene sellaisenaan läpi edes ympäristövaliokunnasta. Muutosesitykset raporttiin tulee tehdä 5. heinäkuuta mennessä.

Asiaan vaikuttavat myös teollisuus- liikenne- ja maatalousvaliokunta. Sen jälkeen siitä päätetään vielä parlamentissa ennen kuin direktiivistä tehdään lopullinen päätös komission, parlamentin ja jäsenmaiden eli Euroopan neuvoston kesken yhteis­menettelyssä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit