Politiikka

Fortumin ostama Uniper on sijoittajien mustilla listoilla, Lintilä: "En tiennyt"

Politiikka 28.09.2017

Esimerkiksi Osuuspankki on asettanut Uniperiin sijoittamisen sulkulistalle. Syynä on kivihiili.


Jaana Kankaanpää
"Fortumille on hyvä mahdollisuus tältäkin osilta viedä Uniperin strategiaa sinne uusiutuvien puolelle", kommentoi elinkeinoministeri Mika Lintilä Uniperin hiilivoimalataustaa MT:lle.

Fortum ostaa yrityskaupalla saksalaiselta sähköjätti E.ON:ilta 47 prosentin omistusosuuden ja saa puolikkaan vahvasti kivihiilestä ja maakaasusta sähköä tuottavasta Uniperista.

Suomen hallitus haluaa energia- ja ilmastostrategiassaan irti fossiilisista polttoaineista, valtioenemmistöinen Fortum painottaa strategiassaan rooliaan puhtaan ja päästöttömän energian tuottajana. Yrityskaupassa Fortumista tulee fossiilisen voimantuotannon jättiläinen, vaikka samalla saakin eritoten Ruotsista lisää pitkään havittelemaansa vesi- ja ydinvoimaa.

Miten tässä näin kävi, omistajaohjauksesta vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.)?

"Silloin, kun minua informoitiin tästä (Uniper-kaupasta) ja hiilivoimalaitoksista, kysyin sitä samaa. Saksassa hiilivoima on siirtymäkauden energiavaihtoehto niin kuin meillä on ydinvoima", ministeri Lintilä vastaa.

Saksa on päättänyt asteittain luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä, ja ensimmäiset ydinvoimalat on siellä jo suljettu. Aurinko- ja tuulivoimaan on investoitu voimalla ja verotuilla, mutta kivihiili- ja kaasuvoimalat ovat välttämättömiä säätövoiman tuotannossa.

Pitkäkö Saksan tarvitsema siirtymäaika on, vuosia, vuosikymmeniä vai pitempään – siitä ei ole varmuutta tai tietoa ainakaan ministeri Lintilällä.

Fortum vahvistaa, että Saksassa ei ole kansallista ohjelmaa eikä aikataulua hiileen perustuvan energiatuotannon alasajolle. Poliittiset puolueet ovat aikataulusta erimielisiä. Poikkeuksena on päätös sulkea noin 10 prosenttia maan ruskohiilikapasiteetista vuoteen 2019 mennessä.

Uniperin kivihiilivoimaloista Lintilä löytää jotain positiivistakin:

"Siinähän ei käytetä kaikkein pahinta hiiltä (ruskohiiltä)."

Ministeri Lintilä uskoo, että Saksan Uniperilla tulee mahdollisuuksia tehdä Fortumin omistuksenkin myötä omia järjestelyjään. Uniper on Lintilän tietojen mukaan ilmoittanut yhtiön painopisteen olevan uusiutuvan energian puolella.

"Toive ja odotus on, että myös yrityskaupan jälkeen hiilivoima on se, josta pitäisi päästä jollain aikavälillä eroon."

Fortum on tehnyt vapaaehtoisen julkisen ostotarjouksen kaikille Uniperin osakkeenomistajille lopuista yhtiön osakkeista. Omistuksen siirtymisen jälkeen Fortumilla on mahdollisuus vaikuttaa Uniperin valintoihin ja strategiaan.

Poliitikkoja Fortum on informoinut strategiastaan ennalta, mutta yrityskaupasta yhtiön johto ei ole erikseen ennalta tiedottanut poliittisille päättäjille.

Fortumilla on ollut ylisuuri kassa hallussaan sen jälkeen, kun yhtiö myi verkkoliiketoimintansa kansainvälisille sijoittajille. Uniperin 47 prosentin omistus maksoi 3,76 miljardia euroa.

Ministeri Lintilä arvioi Fortumin pitäytyvän nykyisessä strategiassaan, vaikka ostikin nyt kokonaisuuden mukana rajusti lisää myös fossiilista sähköntuotantoa.

"Fortumille on hyvä mahdollisuus tältäkin (Uniper-) osilta viedä Uniperin strategiaa sinne uusiutuvien puolelle."

Raha- ja tuototko Fortumilla toimivat Fortumin yrityskaupan ajureina?

"Fortum on hakenut pitkään sijoituskohdetta. Heillä on ollut selvästi ylilikvidi kassa verkkojen myynnin jälkeen. Heidän käsityksensä on, että tämä oli kokonaisuutena heille paras vaihtoehto, jolla pystytään Fortumin arvoa lisäämään ja jolla yhtiö kasvaa merkittäväksi toimijaksi Euroopan energiamarkkinoilla."

Voiko siitä syntyä sekä Fortumille että Suomelle mainehaittaa, että palataan mahdollisesti pitkäksikin aikaa fossiiliseen sähköntuotantoon?

´"En usko. Päinvastoin. Tämä antaa Fortumille mahdollisuuden vielä voimakkaammin vaikuttaa Uniperin strategiaan ja uusiutuvaan energiaan siirtymisen nopeuttamiseksi."

Maakaasun suurkuluttaja Uniper on sitoutunut osaltaan rahoittamaan 950 miljoonalla eurolla Venäjän valtion omistaman Gazpromin Nord Stream 2 -kaasuputkihanketta Itämeren alitse Saksan Greifswaldiin. Sanomalehti Savon Sanomat arvioi pääkirjoituksessaan (SS 23.9.2017), että "Fortumin tekemiset antavat aihetta epäillä, että yhtiöstä on tullut Suomen idänpolitiikan tekijöiden työkalu".

Ministeri Lintilä kommentoi ihan "höpö-höpöksi" arvioita, joissa Fennovoima, Nord Stream ja Fortum kietoutuvat yhteen. Uniper on tehnyt omia sitoumuksiaan omista lähtökohdistaan.

"Suomen ulkopolitiikan kanssa tällä ei ole mitään tekemistä."

Hiilikaivosyhtiöt ja fossiilisella kivihiilellä energiaa tuottavat yhtiöt ovat joutuneet eri institutionaalisten suursijoittajien sulkulistoille. "Mustilla listoilla" oleviin yhtiöihin eivät nämä sijoita omia tai asiakkaidensa varoja.

OP Varallisuudenhoidon vastuullisen sijoittamisen johtaja Mika Leskinen vahvistaa Maaseudun Tulevaisuudelle, että pankki otti viime vuoden elokuussa poissulkulistansa piiriin myös hiiliyhtiöt, hiilikaivosyhtiöt ja hiilienergiayhtiöt. OP Varallisuudenhoidon sulkulistalla on nyt 20 sähköyhtiötä ja 40 kaivosyhtiötä, joihin OP ei tee suoria sijoituksia.

Parisen vuotta sitten saksalaisyhtiö E.ONista eriytetty sähköntuotantoyhtiö Uniper kuuluu OP:n sulkulistan yhtiöihin.

Omistajaohjausministeri Lintilä kieltää tietäneensä Uniperin kuuluneen näille "mustille sijoituslistoille".

Mika Leskinen ei hoida asiakkaiden salkkuja eikä ota kantaa kysymykseen, voiko myös Fortum joutua Uniper-omistukses myötä sijoittajien sulkulistoille.

Vastuullisuus on nouseva trendi myös pörsseissä – Helsingissä toimivassa Nasdaqissa:

"Nasdaq on pörssi, yhtiöt listautuvat meille, mutta listautumiskriteereihin eivät vastuullisuusasiat kuulu", kertoo Nasdaqissa Pohjoismaiden vastuullisuusviestintäasioita vetävä Heli-Kirsti Airisniemi.

Fortum on yrittänyt ostaa vesivoimaa yritysostoin sekä huutokaupoista muun muassa Ranskassa, Norjassa ja Venäjällä. Yhtiö on vetänyt vesiperän, kun sekä vesivoimaa hallitsevat valtiot, kunnat ja yksityiset ovat suojelleet strategiseksi katsomaansa vähäpäästöistä ja tuotantokustannuksiltaan edullista vesivoimaa.

Ydinvoimayhtiö Fennovoiman osaomistajaksi Fortum tuli, kun se oli ensin sitonut tarjouksensa ehdoksi Luoteis-Venäjällä sijaitseviin vesivoimaosuuksia. Venäjä kuitenkin piti vesivoimalansa, ja Fortumille jäi osuus Fennovoimaa omistavasta Voimaosakeyhtiö SF:stä.

Suomi on sitoutunut muun EU:n tavoin vähentämään hiilidioksidipäästöjään. Päästökaupan piiriin kuuluvalla energiantuotannon sektorilla hiilidioksidipäästöjä jo jaetaan alas. Päästökaupan ulkopuolisella sektorille julkaistiin Suomessa viime viikolla ilmastolain mukainen ilmastosuunnitelma. Liikennepuolelle määriteltiin muun muassa biokomponentin sekoitevelvoite liikennepolttoaineisiin.

Suomi tavoittelee osana ilmastosuunnitelmaa hiilineutraaliutta vuoteen 2045 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että päästöt on ajettu siihen mennessä niin alas, että metsänielu riittää kattamaan kaikki päästöt vuonna 2045. Ruotsi on asettanut saman tavoitteen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit