Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Hiilinieluvääntö alkaa Euroopan parlamentin valiokunnissa – Tiilikainen kävi kertomassa laskujen olevan pielessä

Politiikka 17.03.2017 Strasbourg

Esimerkiksi laskentasäännöt eivät tunnusta metsien hiilinielua.


Johannes Tervo
EU rakentaa metsäpolitiikkaa tällä hetkellä parlamentin valiokunnissa. Suomen metsän käytön periaatteet eivät ole kaikille mepeille selviä.

Suomelle tärkeiden EU:n metsäpäätösten painopiste on siirtymässä Euroopan parlamenttiin.

Esimerkiksi maankäytön ja sen muutoksien lulucf-säännöstö, joka liittää metsät EU:n ilmastopolitiikkaan, on useiden valiokuntien käsittelyssä keväällä.

Ympäristövaliokunta on vastuuvaliokunta, mutta maatalous- ja teollisuusvaliokunta antavat siitä mielipiteensä.

Euroopan komissio antoi esityksen lulucf:stä heinäkuussa. Siinä on muutama Suomelle vaikea ja tärkeä yksityiskohta.

Esimerkiksi laskentasäännöt eivät tunnusta metsien hiilinielua. Myös metsien käytön vertailuvuodet ovat Suomelle epäedulliset.

”Laskentasäännöt ovat oleelliset. Suomen metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan ja ne ovat hiilinieluja. Laskuissa ei kasvun hyötyjä oteta huomioon”, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoi keskiviikkona Euroopan parlamentissa Strasbourgissa.

Valiokuntaväännössä on kyse pitkälti politiikasta ja siitä, että Suomen oloja ei tunneta. Siksi Tiilikainen olikin Strasbourgissa. Hän tapasi valiokuntien johtoa ja esityksistä vastaavia meppejä.

”Suomen kantoja on selvennetty. Vastaanotto oli vaihtelevaa. Tunnistetaan ja ymmärretään, että Suomella on metsissä aivan erityinen intressi”, Tiilikainen sanoo.

Ympäristövaliokunta on hyvin ympäristömielinen, kun maatalousvaliokunta on selvästi enemmän metsien taloudellisen käytön kannalla.

”Ymmärrys meidän metsistä on ohutta. Olemme saaneet ymmärrystä, mutta missä vaiheessa se muuttuu lakitekstiksi”, meppi Nils Torvalds (r.) tuumaa. Torvalds on EU-puolue Alden vastuumeppi ympäristövaliokunnan lulucf-käsittelyssä.

Maatalousvaliokunnassa vastuuraportoija on itävaltalainen Elisabeth Köstinger.

Kristillisdemokraattimepin lausunnossa on paljon samaa kuin Suomen tavoitteissa. Metsäinen Itävalta on ollut Suomen kumppani EU-työssä usein.

Lähiviikkoina nähdään, miten keskusteluun vaikuttaa uusi tieto Suomen metsien hiilinielun koosta. Luonnonvarakeskus Luke kertoi sen olevan kaksi kertaa aikaisempaa arvioita suuremman.

Tiilikainen muistuttaa, että kyse ei ole siitä, että Suomi haluaisi laistaa ilmastovelvoitteistaan.

Kaikki esimerkiksi myöntävät, että Suomen metsät ovat todellisuudessa hiilinielu. Tällä hetkellä vuotuisesta kasvusta käytetään noin 60 prosenttia.

Kun parlamentti saa kesän korvilla lulucf-kantansa valmiiksi, alkavat komission, parlamentin ja jäsenmaiden väliset neuvottelut. Niissä sorvataan kompromissi eri esityksistä. Lopullisia päätöksiä odotetaan vuoden lopulla.

Myös puun kestävyyskriteerit sisältävä uusiutuvan energian direktiivi etenee pian valiokuntiin. Sillä on selvä yhteys lulucf-sääntöihin.

Komission esitys sallii puun käytön energiaksi. Lulucf voi kuitenkin vaikuttaa siihen.

”Jos lulucf menee huonosti, menee myös uusiutuvan energian direktiivi huonosti. Jos puuta ei saa käyttää, ei sitä saa polttaakaan”, Torvalds sanoo.

Lue myös:

Luke: Metsien vuosittaiset hiilinielut huomattavasti luultua suuremmat, kaksinkertaistuvat edelliseen arvioon nähden

Aiheeseen liittyvät artikkelit