Jätelain muutokset iskisivät maaseudulle

Maatilojen vaarallinen jäte siirtyisi kuntien vastuulta jätteentuottajan eli viljelijän hoidettavaksi. Kuva: Jarkko Sirkiä

Jätelain muuttuessa haja-asutusalueiden pienet jätteentuottajat kantaisivat kielteisimmät vaikutukset, ilmenee keskiviikkona julkaistusta ympäristöministeriön selvityksestä.

Lakihanke perustuu hallitusohjelman kirjaukseen. Sen sisältönä on kunnallisten jäteyhtiöiden yksinoikeuden rajaaminen asumisessa syntyviin jätteisiin. Alueelliset erityispiirteet pyritään ottamaan huomioon, mutta käytännön toimenpiteistä ei vielä ole tietoa.

Jatkossa maa- ja metsätalouden vaarallisen jätteen käsittely sekä sosiaali- ja terveyspalveluista, julkisesta hallinnosta ja koulutuksesta syntyvät yhdyskuntajätteet olisivat jätteentuottajan vastuulla. Nykyisin niistä vastaa kunta.

Erityisesti haja-asutusalueilla muiden vaihtoehtojen puuttuessa jätteen tuottaja voi joutua toimittamaan jätteet syntypisteestä etäälle, mikä nostaa kustannuksia. Raportissa arvioidaan, että vaarallisen jätteen vastaanottovelvollisuuden poistaminen kunnilta saattaa aiheuttaa haitallisia ympäristövaikutuksia, jos vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn viivästyy tai vähenee.

Maatalouden vaarallisia jätteitä ovat esimerkiksi erilaiset kemikaalit, torjunta-aineet ja öljyt. Viljelijöiden pitäisi jatkossa huolehtia käsittelystä jonkin yrityksen kanssa.

Suurille jätteentuottajille tiheään asutuilla alueilla muutokset vaikuttaisivat olevan positiivisia kustannusten alentumisen muodossa. Koko maassa muutoksilla ei olisi suuria vaikutuksia jätehuoltoon.

Ympäristöministeriön ylitarkastaja Sirje Stén toteaa, että ennen lakihankkeen etenemistä on toteutettava vielä toinen selvitys, jossa tutkitaan hankintalakiehdotuksen ja jätelain muutosten yhteisvaikutus.

Hallituksen hankintalakiesityksen mukaan kunnallisten jäteyhtiöiden toimintaa rajataan sallimalla ulosmyynnin osuus korkeintaan viiteen prosenttiin liikevaihdosta tai 500 000 euroon tilikaudessa. Ulosmyyntiä on kaikki muu kuin kotitalouksiin tai kunnan omiin toimintoihin kohdistuva jätehuolto.

Sténin mukaan jäte- ja hankintalain muutoksilla voi olla toisiaan vahvistava vaikutus, joka on jätehuollon toimivuuden näkökulmasta kielteinen.

Nykyisen jätelain mukaan kunnalla on velvollisuus tarjota jätehuoltoa yrityksille jos palvelutarjontaa alueella ei ole. Sténin mukaan on vielä auki, millainen uuden EU-hankintadirektiivin tulkinta ulosmyyntirajoituksille on kunnan toissijaisen velvoitteen hoitamisesta.

Tulkinnan muuttuessa kunnallisilla jäteyhtiöillä ei olisi mahdollista vastata yritystoiminnan jätteistä edes toissijaisesti.

Lue lisää maanantain Maaseudun Tulevaisuudesta.