Politiikka

Kalastuskortin hinta nousemassa 45 euroon – vesialueiden omistajille 1,4 miljoonan lisäkorvaus

Politiikka 08.09.2017

Omistajakorvauksien määrä nousee entisestään ensi vuonna. Yli 65-vuotiaiden vapaa kalastusoikeus saa edelleen kritiikkiä.


Pekka Fali
Kalastonhoitomaksuista saatavista tuloista iso osa maksetaan suoraan vesialueiden omistajille. Siian lippoaminen edellyttää kalastuskortin lisäksi myös paikallisen jokialueen luvan.

Kalastuskortin hinta on nousemassa nykyisestä 39 eurosta 45 euroon. Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt kalastonhoitomaksun hintaan korotusta, ja sittemmin hallitus hyväksyi ehdotuksen budjettiriihessä. Myös viikkolupa nousi 12 eurosta 15 euroon ja vuorokausilupa 5 eurosta 6 euroon.

Erätalousyksikön päällikkö Vesa Ruusila kertoo, että ministeriö on valmistellut luonnoksen lainmuutoksesta, joka on ollut lausuntokierroksella.

"Nyt käynnissä on esityksen jatkovalmistelu", hän kommentoi.

Maksujen korotuksen arvioidaan kasvattavan vuotuista kalastonhoitomaksukertymää noin 1,4 miljoonalla eurolla. Vuonna 2018 kalastonhoitomaksujen kertymäksi arvioidaan 10,1 miljoonaa euroa.

Kalatalousylitarkastaja Roni Selén kertoo, että uudet lisämäärärahat jaetaan kokonaan vesialueiden omistajille. Ensi vuonna omistajakorvaukset nousevat näin yhteensä neljään miljoonaan euroon.

Omistajakorvauksien lisärahapotti jaetaan elykeskusten kautta kalastusalueille, jotka jakavat rahat edelleen vesialueiden omistajille. He saavat korvauksen kalavesien yleiskalastusoikeuksien hyödyntämisestä.

"Kalastusalueet lopulta arvioivat, kuinka paljon kunkin omistajan osuus on", Selén kertoo.

Kalastuksen etujärjestöt eivät hyväksy maksukorotuksia.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) mielestä ministeriön pitäisi kiinnittää erityistä huomiota kalastusharrastuksen lisäämiseen. Toiminnanjohtaja Markku Marttinen sanoo, että valvonnan ohella myös kalastonhoitomaksun maksamatta jättäneiden kalastajien neuvontaa pitäisi tehostaa.

"Meillä iso joukko ihmisiä, jotka eivät lunasta maksua. Pelkona on, että meillä on kortin hinnan noustessa entistä vähemmän kalastajia."

Marttinen kritisoi myös ministeriön päätöstä lisätä omistajakorvausten määrää. Korvaukset eivät ole korvamerkittyjä.

"Omistajien laariin sataa nyt rahoitusta. Rahat voi laittaa vaikka kossupulloon. On epäoikeudenmukaista puhua kalavesien hoidosta", hän sanoo.

Marttisen mielestä esimerkiksi istutuksiin käytettävät rahat eivät ole oikea tapa hoitaa vesialueita. Kalastuksen sääntelyllä ja vesistöjen kunnostuksillaan saadaan aikaan tuloksia, hän lisää.

"Sääntely ei maksa mitään. Varoja pitäisi ohjata kalakantojen kunnostamiseen eli esimerkiksi virtavesien kunnostukseen", hän sanoo.

Kalatalouden keskusliiton järjestöjohtaja Risto Vesan mukaan maksukorotusten sijasta oikeudenmukaisempi tapa hoitaa rahoitusvajetta olisi ulottaa maksuvelvollisuus kaikkiin täysi-ikäisiin kalastuksenharrastajiin.

Vesa myöntää, että eläkeläisten vapaa kalastusoikeus on poliittisesti herkkä asia, mutta hänen mielestään sen merkitystä suurennellaan.

Vesan mielestä maksukorotuksilla ei ratkaista nykyistä rahoitusvajetta, mutta korotuksella saadaan helpotusta muutamaksi vuodeksi.

Järjestön mielestä myös kalastuksen valvontaan pitäisi saada tehoa ja ammattimaisuutta.

"Vaelluskalojen ja uhanalaisten kalakantojen valvominen edellyttäisi uusia panostuksia."

Nykyinen kalastuslaki astui voimaan 2016.

Onkiminen, pilkkiminen ja silakkalitkalla kalastaminen on sallittua ilman kalastuslupaa. Muunlainen kalastus, kuten uistelu yhdellä vavalla edellyttää jo kalastuskorttia.

Ministeriö ja Metsähallituksen välisessä tulossopimuksessa tavoitellaan, että ensi vuonna kalastuskortin ostaa 220 000 henkilöä. Tuleville vuosille tavoitellaan noin 10 000 kortin kasvutahtia.

Ministeriö arvioi, kalenterivuotta koskevia maksuja suoritettavan 210 000 kappaletta, viikkomaksuja 35 000 ja vuorokausimaksuja 22 000.

Aiheeseen liittyvät artikkelit