Kunta kirjasi kotimaisen tuotantotavan hankintaperusteeksi – ei ollut varaa noudattaa

Kouluruuan toivotaan usein olevan lähiruokaa, mutta niin ei aina ole. Kunnat perustelevat hankintojaan rahalla ja kilpailusäänöillä. Kuva: Kimmo Haimi

Hyvä tahto ei aina kanna tekoihin.

Aamulehti kertoo tapauksesta Kangasalla. Kunnanvaltuutettu, MTK:n Kangasalan puheenjohtaja ja lihakarjankasvattaja Hannu Karppila (kesk.) ajatteli pelastaa suomalaisen ruoantuotannon muuttamalla edes oman kuntansa hankintapolitiikkaa. Hankintakriteeriksi tulisi sama tuotantovaatimus kuin kotimaiselle ruoalle.

”Elintarvikehankinnoissa kriteerinä vaaditaan minimissään Suomen lainsäädännön vaatimuksin tuotettu elintarvike", kirjattiin Kangasalan kunnan budjettikirjaan Karppilan aloitteesta.

Vaatimus koski kaikkea kunnan kouluissa ja laitoksissa tarjottavaa ruokaa.

Kirjaus sulkisi käytännössä pois glyfosaatti-, antibiootti- ja salmonellaruuan.

Valtuuston hyväksynnästä huolimatta kirjaus ei johtanut muutokseen kunnan hankinnoissa.

"Jos valtuuston kokouksessa esitetään muutos, jolla on talousarviovaikutuksia, pitää esittää myös tarvittava rahoitus. Kangasalan laskelmien mukaan kunnalle tulisi 600 000 euron lisäkustannukset, jos kirjausta noudatettaisiin", kunnanjohtaja Oskari Auvinen perustelee.

Auvisen mukaan budjettikirjan selosteosaan tehty kirjaus ei sido kuntaa ja oikeampi paikka vaikuttaa suomalaiseen maatalouslainsäädäntöön on eduskunta tai EU.

Lisäksi kirjaus sulkisi Auvisen mukaan hankintojen ulkopuolelle muut kuin kotimaiset tuotteet, mitä hän pitää ongelmallisena EU:n kilpailulainsäädännön kannalta.

Laki kuitenkin sallii erilaisia hankintakriteerejä.

"Toki sinne voi asettaa ehtoja, mutta niillä on hintansa. Jos teemme arvovalinnan lähiruoan puolesta, se raha on jostakin muualta pois", Auvinen muistuttaa Aamulehden mukaan.

Karppilan mielestä taas on kaksinaismoralistista, että Suomessa ruoan tuottajille asetetaan tiukkoja ehtoja, mutta sairaat, vanhukset ja lapset joutuvat syömään ruokaa, jonka alkuperästä ei ole varmuutta.

Kangasalalta kerrotaan, että kunnan tarjoaman ruoan kotimaisuusaste on yli 80 prosenttia. Elintarvikebudjetti on 1,7 miljoonaa euroa.