Kuntaliitto varoitti Kelaa toimeentulotuen maksatusongelmista – sotessa väijyvät samat vaarat
Huonon valmistelun, tiukan aikataulun ja kokeilujen puutteen lisäksi Kela on liian kaukana monissa pienissä kunnissa.
Perustoimeentulotukihakemusten käsittely siirtyi kunnilta Kelalle tämän vuoden alussa. Kuva: Jarkko SirkiäPerustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelalle ei ole onnistunut vuoden alusta lukien niin kuin piti, vaikka asialla oli iso digiosaamisen hallitseva toimija.
Kuntaliitto muistuttaa, että se huomautti jo siirron valmisteluvaiheessa liian tiukasta aikataulusta ja siitä, että uutta toimintatapaa pitäisi kokeilla ensin pienemmässä mittakaavassa.
"Huomautimme, että liian kiireinen valmistelu voi tulla kalliiksi ja että näin suuren uudistuksen tekemistä pitäisi ensin kokeilla kunnolla", Kuntaliiton erityisasiantuntija Ellen Vogt sanoo MT:lle.
Ongelmalista kuulostaa tutulta, sillä asiantuntijat ovat varoittaneet samoista asioista hallitusta sosiaali- ja terveysuudistuksen (sote) yhteydessä. Vogt ei kuitenkaan kytke uudistuksia suoraan yhteen.
"Totean, että vaikka kyseessä on iso ja digitaalisen palvelun osaava toimija, toimeenpanon valmisteluun olisi pitänyt varata enemmän aikaa."
Vogtin mukaan ongelmia ei ole vain etelän isoissa kaupungeissa, vaan myös muualla pienemmissä kunnissa.
"Jos asiakas ei ole päässyt puhelimella läpi, internetiä ei ole ja Kelan lähimpään konttoriin on matkaa 60 kilometriä, viimesijaisen tuen saamista ei ole nyt alkuvaiheessa pystytty aina turvaamaan lain edellyttämällä tavalla."
Kelan konttoreita on vähemmän kuin kuntien toimipisteitä. Pienemmissä kunnissa perustoimeentulotuen hakemuksia on aiemmin tuotu varatulla ajalla ja henkilökohtaisesti kunnan sosiaalitoimiston käsittelyyn. Isommissa kaupungeissa hakemuksista 70–80 prosenttia on jo aiemmin toimitettu kirjallisesti.
Tähän liittyy yksi Kela-uudistuksen sudenkuoppa: kunnissa avuntarvitsijat on tunnettu usein paremmin kuin Kelassa nyt.
Jo alkuvuonna näkyi, että erityisesti ehkäisevän toimeentulon menot kasvoivat paljonkin joissakin kunnissa. Kelan jättiruuhkat alkoivat helmikuussa, jolloin kuntien työmäärä kasvoi entisestään.
"Rahaa on myönnetty esimerkiksi ruokaan ja lääkkeisiin, osin myös asumisen turvaamiseen. Kunnat eivät ole voineet jättää ihmisiä heitteille, kun perustoimeentulotuen myöntäminen Kelassa ei ole kaikilta osin lain edellyttämällä tavalla onnistunut. Joidenkin kuntien kulut ovat kasvaneet selvästi ja kokonaisuutena valtion tulisi korvata kunnille Kelalle kuuluvien tehtävien hoitamisesta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset", Vogt sanoo.
Summia kulujen kasvusta ei vielä ole, mutta Kuntaliitto neuvottelee asiasta sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
