Politiikka

Lähes kaksi miljardia ihmistä elää tuontiruuan varassa

Politiikka 13.04.2017

Aalto-yliopiston tutkija: Olennaista on hillitä väestönkasvua sekä vähentää ruokajätettä ja lihansyöntiä.


Tässä lastataan suomalaista viljaa maailmalle.

Maapallon kyky ruokkia kasvavaa väestöään on jakautunut epätasaisesti ja miljoonat ihmiset elävät kotiseutunsa ulkopuolella tuotetun ruuan varassa, ilmenee Aalto-yliopiston tutkimuksesta.

Noin 1,4 miljardin ihmisen ruokaturva on tuonnin varassa. Lisäksi 460 miljoonaa ihmistä elää alueilla, joilla tuonnin kasvu ei ole riittänyt paikkaamaan paikallisen ruuan tuotannon rajallisuutta.

Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat laajasti yhteyden resurssipulan, väestöpaineen ja ruoan tuonnin välillä Earth's Future -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.

"Aiheesta on keskusteltu maailmalla pitkään, mutta näin laajaa yhteyttä ei ole aiemmin pystytty osoittamaan. Analyysimme keskittyi alueisiin, joilla vesi on tuotantoa rajoittava tekijä", kertoi tutkijatohtori Miina Porkka.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosia 1961–2009 ja selvitettiin, missä määrin väestön kasvun luomaan paineeseen vastattiin lisäämällä ruoan tuontia. Useimmilla alueilla ruoan tuonti lähti nousuun, kun oma kyky tuottaa ruokaa väheni.

Porkan mukaan avainasia olisi pitää ruoan tarve kurissa.

"Väestönkasvun hillitseminen on siinä olennaisessa osassa, mutta tärkeää olisi myös tehostaa tuotantoketjuja esimerkiksi ruokajätettä ja lihansyöntiä vähentämällä. Ruokajätteen osuus kaikesta maailmassa tuotetusta ruoasta on neljännes, joten sen määrän vähentäminen on globaalisti todella merkittävä juttu", Porkka sanoi.

Ruokahuollon vaikeuskerrointa nostaa se, että kansainvälinen ruokamarkkina on herkkä systeemi, jossa hinta- ja tuotantoshokit leviävät laajalle ja heikentävät ruokaturvaa erityisesti köyhemmissä ja tuonnista riippuvaisissa maissa.

Myös oman tuotantokapasiteetin nostaminen voi olla kannattava vaihtoehto, vaikka se vaatiikin investointeja. Erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Intiassa ruoantuotantoa voidaan tehostaa merkittävästi ja kestävästi esimerkiksi ravinteiden käytön tehostamisella ja paremmilla kastelujärjestelmillä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit