Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Lisää sudentappolupia ja halpaa rehuviljaa – MT:n otsikoissa MTK vaatii vastuuta, oikeutta ja rahaa

Politiikka 19.06.2017

MTK:n vaatimukset yleistyivät MT:n otsikoissa 1960-luvun lopussa.


Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistuja otsikoita.

”MTK vaatii” -sanapari toistuu Maaseudun Tulevaisuuden otsikoissa usein.

Viimeksi 24. toukokuuta MTK vaati järjestön riista- ja suurpetotyöryhmän puheenjohtajan Mikko Tiirolan suulla, että metsästys sallittaisiin luonnonsuojelualueilla.

Vaatia on toimittajalle napakka ja lukijalle selkeä verbi, joka mahtuu mainiosti pieneen palstatilaan. Vaatimisessa on edunvalvojalle sopivaa voimaa ja uhoa. Verbi ilmaisee, että asia on tarpeellinen tai välttämätön ja että tahto on ehdotonta.

Maaseudun Tulevaisuuden vanhoja numeroita selatessa toistuvat MTK:n vaatimukset maan hallitukselle.

Lehden etusivun pääotsikko viime vuoden heinäkuulta vaatii ”hallitukselta vastuuta maataloudesta” (MT 20.7.2016). MTK:n nykyinen puheenjohtaja Juha Marttila toteaa jutussa, ettei EU:sta tule pelastusta maatalouden kriisiin, joten hän heittää pallon kotimaan ylimmille päättäjille.

Sanoma ei ilmeisesti mennyt perille, sillä saman vuoden elokuussa ”MTK vaatii hallitukselta nopeita toimia maatalouden ennätyksellisen vaikean tilanteen korjaamiseksi” (MT 26.8.2016).

Oikeutta vaikuttaa maa- ja metsätaloustuottajia koskeviin asioihin MTK on vaatinut usein.

Esimerkiksi vuonna 1997 MTK vaati uutta kuulemis­kierrosta luonnonsuojeluohjelma Naturasta (MT 14.6. 1997).

Vuonna 1975 järjestö vaati saada kaksi edustajaansa tulvatoimikuntaan (MT 25.1.1975).

MTK on myös vaatinut tolkkua ympäristölupiin (MT 11.11.2016) ja pakollisia alkuperämerkintöjä tuontiruokaan (MT 2.12.2016).

Rahaakin MTK osaa vaatia – tai ainakin näin on kehdattu otsikoida.

”MTK vaatii hallitukselta tierahaa” (MT 6.8.2014).

”MTK vaatii ympäristötukiin YM:n rahaa” (MT 4.11.2015).

”MTK vaatii kriisitukeen uutta rahaa” (MT 30.11.2015).

Ennen ei vaadittu rahaa, vaan pienempiä kustannuksia.

”MTK vaatii halpaa rehu­viljaa” (MT 5.11.1987).

”MTK vaatii sähkön hinnan alentamista” (MT 1.5.1975).

Kansalliskirjasto on digitoinut MT:n numerot lehden koko sata­vuotisen historian ajalta.

Sanapari ”MTK vaatii” esiintyy haun mukaan yli tuhat kertaa. Vertailun vuoksi sanapari ”MTK haluaa” tuottaa vain 513 osumaa ja ”MTK esittää” 963 osumaa.

Arkistotietojen mukaan vaatimukset alkoivat yleistyä 1960-luvun lopussa. Piikki on vuonna 1998, jolloin sanapari esiintyi 55 sivulla.

”Etujärjestön tehtävä on vaatia asioita”, MT:n pitkäaikainen toimittaja, nyt uutistyöstä vastaava toimituspäällikkö Jussi Martikainen kommentoi.

”Sadassa vuodessa MTK on ehtinyt vaatia todella paljon, eikä kaikki ole varmasti mahtunut otsikoihinkaan.”

Maaseudun Tulevaisuus seuraa MTK:n toimintaa, mikä johtaa usein MTK vaatii -otsikoihin. Martikaisen mukaan vaatiminen ei näyttäisi kärsivän in­f­laatiota, vaikka kaikki tekevät sitä koko ajan.

”Demokratiahan on eri vaatimusten yhteensovittamista – eräänlaista vaatimustaloutta.”

Vaatimusten vastapainoksi MTK välillä myös tyrmää, pettyy, tuomitsee, tyrmistyy ja toisinaan tuohtuukin.

Joskus MTK:n reaktiot ovat innoittaneet toimittajia kaivamaan repertuaaristaan harvinaisiakin verbejä.

MTK on esimerkiksi äimistynyt S-ryhmän uhkailusta lisä­tä tuontia (MT 29.10.2012) sekä pöyristynyt elinkeino­ministeri Jan Vapaavuoren metsä­tilamaksualoitteesta (MT 13.2.2013).

MT:n uutisoinnin perusteella MTK on ennakoiva, maltillinen, määrätietoinen ja asial­linen järjestö, sillä se ei ole arkisto­hakujen mukaan yllättynyt, suuttunut, epäröinyt eikä lytännyt.

Aiheeseen liittyvät artikkelit