Politiikka

Ministeri Leppä: Tuontiruokaa ei voi säädellä kansallisesti

Politiikka 15.09.2017

Kaupan pitäisi asettaa tuontiruualle tiukemmat ehdot, jonka kuluttajat voivat varmistaa vaatimalla Hyvää Suomesta -merkkiä.


Kari Salonen
Ministeri Jari Lepän mukaan tuontiruuan tuotantotapojen vähimmäisvaatimuksissa Suomi noudattaa kansainvälisiä sopimuksia. Suomi ja Ruotsi ovat ylivoimaisia antibioottien vähäisessä käytössä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) vaatii yrityksiltä, kunnilta ja kuluttajilta tiukkaa otetta tuontiruokaan.

Eduskunta ei voi ministerin mukaan säätää kansallisesti tuontiruualle kansainvälisiä sopimuksia tiukempia ehtoja.

Julkisissa valtion ruokahankinnoissa noudatetaan valtioneuvoston runsas vuosi sitten tehtyä periaatepäätöstä, jonka mukaan ruokahankinnoissa otetaan tehostetusti huomioon ympäristölle hyvät viljelymenetelmät, eläinten hyvinvointi ja terveys sekä elintarviketurvallisuus.

Sillä halutaan edistää esimerkiksi luomumaidon, saparollisen possun, nokkansa säilyttäneen broilerin ja salmonellavapaiden munien käyttöä julkisissa keittiöissä.

Maaseudun Tulevaisuuden tuoreen kyselyn mukaan (MT 13.9.) tuontiruuan tulee suomalaisten mielestä täyttää samat tuotantotapavaatimukset kuin Suomessa vaaditaan omilta tuottajilta. Tätä mieltä on yhdeksän kymmenestä asiaan kantaa ottaneesta suomalaisesta.

Valtion lisäksi kuntien ja kunnanvaltuuttelujen pitää julkisissa hankinnoissa ottaa Lepän mukaan "nykyistä napakampi ote" kotimaisen ja lähiruuan hankkimiseksi.

Yritysten ja varsinkin kaupan pitäisi ottaa suurempi vastuu siitä, mitä tuotteita se tarjoaa myyntiin. "Kauppa voi asettaa omille myytäville tuotteilleen samanlaisia ehtoja, mitä suomalaiselta tuotannolta edellytetään."

Kuluttaja pystyy Lepän mukaan varmistamaan kotimaisen tuotantotavan sillä, että valitsee tuotteen, jossa on kotimaisuudesta kertova Hyvää Suomesta -merkki.

"Nämä neljä asiaa, eli valtion ja kuntien hankinnat, kaupan toiminta ja kuluttajien valinta vievät ruuan tuotantotapoja haluttuun suuntaan."

Suomi käy jatkuvasti keskusteluja EU:ssa ruuan tuotannon ehdoista. "Antibiootit nousevat maailmalla koko ajan vahvemmin esiin ja tässä Suomi on Ruotsin kanssa aivan ylivoimainen maa."

Suomessa ja Ruotsissa käytetään antibiootteja kotieläintuotannossa selvästi vähemmän kuin muualla ja sen vuoksi täällä on vähemmän antibiooteille vastustuskykyisiä taudinaiheuttajia.

"Nämä asiat vaikuttavat myös kansanterveyteen. Ruuan turvallisuus on jatkossa yhä vahvemmin esillä, antibioottien lisäksi hormoniliha on vastaava iso aihe."

"Toivoisin, että jatkossa kuluttajat ottavat nämä asiat esille yhä voimakkaammin."

Tuontiruuan tuotantotapa on ollut esillä etenkin viljelijöiden ja MTK:n vaatimuksissa. Suomen korkeammat vaatimukset merkitsevät kotimaiselle tuotannolle suurempia kustannuksia ja siten heikompaa kilpailuasemaa halvemmin vaatimuksin tuotettuun tuontiruokaan verrattuna.

Tuotantotavoille on mahdollista asettaa vaatimuksia julkisissa hankinnoissa, mutta sitä käytetään melko harvoin hyväksi. Muuten ruuan vähimmäisvaatimukset määräytyvät EU:n sisämarkkinoiden säännöksien mukaan.

Suomen julkisten hankintojen yhteenlaskettu arvo on vuosittain 35 miljardia euroa, josta ruokahankintojen osuus on 350 miljoonaa euroa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit