Moni ei tiedä olevansa äänioikeutettu kuntavaaleissa

Raja Hamdaoua osallistui Paraisten kuntavaalitenttiin 11-vuotiaan Amin-poikansa kanssa. Tentti oli suunnattu pakolaisille, jotka eivät ole aiemmin äänestäneet kuntavaaleissa. Kuva: PAsi Leino

Huhtikuun alussa moni nuori aikuinen astelee vaaliuurnille ensimmäistä kertaa, mutta myös moni varttuneempi pääsee käyttämään ensimmäistä kertaa äänioikeuttaan. Pakolaisina Suomeen saapuneet eivät välttämättä ole aiemmin voineet äänestää kotimaissaan.

Kuntavaaleissa äänioikeus on myös muilla kuin Suomen kansalaisilla. Kuntavaaleissa saavat äänestää EU-valtioiden sekä Norjan ja Islannin täysi-ikäiset kansalaiset, joilla on ollut kotikunta Suomessa 51. päivänä ennen vaaleja. Muiden valtioiden kansalaiset voivat äänestää, jos heillä on ollut kotikunta Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta.

Äänestää voi siis esimerkiksi osa Suomeen töiden perässä muuttaneista eurooppalaisista tai oleskeluluvan yli kaksi vuotta sitten saaneista turvapaikanhakijoista. Näiden ihmisten motivoiminen äänestämään saattaa olla kuitenkin hankalaa.

"Kun puhumme maahanmuuttajista, on kyseessä aika hajanainen ja vaikeasti tavoitettava joukko. Monet ovat hyvinkin liikkuvaista väkeä. Yhä enemmän on kuitenkin maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita, joilla tietysti on hyvät ja suorat yhteydet tähän äänestäjäkuntaan", viestinnän erityisasiantuntija Jari Seppälä Kuntaliitosta huomauttaa.

Ulkomaan kansalaisten äänestysaktiivisuus oli vuoden 2012 kuntavaaleissa alhainen, selviää marraskuussa julkaistusta Merja Jutila Roonin tutkimusartikkelista. Koko maan äänestysprosentti oli 58,2, kun taas äänioikeutetuista ulkomaan kansalaisista vaaliuurnilla kävi 19,6 prosenttia.

Suurimmaksi syyksi maahanmuuttajien passiivisuudelle paljastui kyselytutkimuksessa tietämättömyys äänioikeudesta. Jutila Roonin mukaan äänioikeudesta pitäisi tiedottaa useammilla kielillä, ja puolueetkin voisivat huomioida maahanmuuttajia paremmin kampanjoinnissaan.

Jutila Roon huomauttaa lisäksi, että maahanmuuttajaäänioikeutettuja tulee olemaan tämän kevään vaaleissa noin 35 000 enemmän kuin vuonna 2012. Suomen kansalaisuuden on vuosina 2013–2015 saanut puolestaan noin 25 000 maahanmuuttajaa.

Maahanmuuttajataustaisten äänioikeutettujen äänestysinnostusta on pyritty kasvattamaan monin keinoin. Vaalit.fi-sivusto kertoo vaaleista yli kahdellakymmenellä kielellä, ja verkkoon on ladattu myös selkokielisiä videoita kuntavaaleista.

Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ry:n on koordinoinut vaalipaneeleja useille paikkakunnille.

"Moni ei välttämättä tiedä, että heillä on oikeus äänestää. Poliittisen vaikuttamisen saatetaan myös kokea olevan kaukana omasta arjesta", Margareta Tahvanainen Moniheli ry:stä sanoo.

Ennakkoäänestyksen ensimmäisenä päivänä eli keskiviikkona 29.3. monilla paikkakunnilla järjestetään tempaus, jossa maahanmuuttajataustaisten kanssa kuljetaan yhdessä äänestyspaikalle.

"Houkuttelemme heidät mukaan, etteivät he jää yksin kotiin. Tässä mennään joukossa on voimaa -idealla", Tahvanainen sanoo.

Myös Paraisilla Varsinais-Suomessa on tartuttu toimiin, jotta maahanmuuttajataustaiset saataisiin äänestämään. Alkuviikosta kaupungissa järjestettiin vaalipaneeli, joka oli suunnattu ensimmäistä kertaa äänestäville kiintiöpakolaisille sekä muille maahanmuuttajille. Paikalle saapui 13 ehdokasta eri puolueista sekä kymmenkunta maahanmuuttajataustaista kuulijaa ja muutamia heidän lapsiaan.

Tilaisuudessa puolueet kertoivat omia vaaliteemojaan. Suomenkieliset puheet arabiaksi kääntänyt tulkki pysähtyi välillä selittämään monille vieraampia termejä kuten osuuskuntatoiminta ja kaksikielisyys.

Suomalaisessa vaalijärjestelmässä ja lukuisissa puolueissa on rutkasti opeteltavaa niille, jotka eivät ole välttämättä äänestäneet koskaan aiemmin. Keskustelun jälkeen yleisöstä nousi kysymyksiä esimerkiksi suhteellisesta listavaalista. 11-vuotias Amin halusi tietää, miltä panelisteista tuntuu olla ehdokkaana.

Raja Hamdaoua on asunut Suomessa neljä vuotta. Hän on alun perin kotoisin Marokosta, mutta asui Espanjassa kymmenen vuotta ennen muuttoa Suomeen.

Hamdaoua äänestää kuntavaaleissa ensimmäistä kertaa. Hän on päässyt seuraamaan kampanjointia lähietäisyydeltä, sillä hänen miehensä Mustapha Achkir on ehdolla vihreiden listalla sitoutumattomana. Achkir ajaa maahanmuuttajien asioita. Niiden lisäksi Hamdaouaa kiinnostavat kunnan päätöksen lapsiin liittyvistä asioista, onhan hänellä itsellään kuusi lasta.

Myös Mustapha Achkir on asunut Suomessa neljä vuotta ja oppinut suomen kieltäkin hyvin. Vaalipaneelissa hän puhuu kuitenkin arabiaksi.

"Lopputuloksesta huolimatta minulla on toivomus, että valtuustoon päässeet ottavat huomioon maahanmuuttajataustaiset. Kysykää, neuvotelkaa, mennään yhteistyöllä eteenpäin", tulkki kääntää Achkirin puheen suomeksi.