Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Oppositio: Hallitus luo liioiteltuja uhkakuvia Suomen turvallisuudesta

Politiikka 16.02.2017

Opposition mielestään hallituksen olisi ollut hyvä miettiä uhkiin varautumisen lisäksi myös, miten Suomi voisi omalla toiminnallaan purkaa jännitteitä maailmalla.


Jaakko Kilpiäinen
Niinistön mukaan hallitus näyttää selonteossa jopa korostavan suhteita Yhdysvaltoihin verrattuna Ruotsiin.

Oppositio kritisoi hallituksen puolustusselontekoa pinnallisuudesta ja siitä, että se liioittelee perinteisten suurkonfliktien uhkaa.

"Se on alarmistinen. Koko maailma on pelottava paikka, me tarvitsemme paljon lisää aseita", muotoilee vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö selonteon perussanoman.

Hänestä selonteossa korostuvat puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) omat painotukset, joiden mukaan korostetaan perinteisten suurkonfliktien uhkaa enemmän kuin kyberuhkia, energiapolitiikkaa ja geopolitiikkaa vallan välineenä.

Sekä Niinistön että vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mielestä tilannearvio selonteossa poikkesi selkeästi ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon tilannearviosta.

"Tässä lähdetään siitä, että pitää varautua sodan uhkaan, kun taas ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, että mitään välitöntä uhkaa ei ole", Andersson sanoo.

EU:n ja Ruotsin kanssa tehtävästä puolustusyhteistyöstä vasemmistoliitto, SDP ja vihreät olisivat kaivanneet konkreettisia esityksiä.

"Eurooppalaisen yhteistyön syventäminen ennen kaikkea Ruotsin kanssa on tulevaisuutta, mutta se jää tässä ohuelle", vihreiden Niinistö toteaa.

Kaikki kolme oppositiopuoluetta korostavat, etteivät ole sitoutuneet mihinkään tarkkoihin euromääriin, joita puolustukseen tulisi lähivuosina käyttää.

"Meillä on ollut tähän asti (sekä oppositio- että hallitus)puolueiden kesken yhteisymmärrys siitä, että puolustustarvikehankintoihin liittyviä asioita ei pidä toteuttaa niin, että se vaikuttaa meidän muuhun hyvinvointivaltion toimintaan, eli siis koulutuksesta ja peruspalveluista niitä rahoja ei voi leikata", sanoo SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan eduskuntapuolueet ovat samaa mieltä siitä, että puolustusvoimien isot hankinnat ovat tarpeellisia. Puheenjohtajien kanssa käydyissä keskusteluissa ei kuitenkaan päätetty, kuinka paljon uusia hankintoja tehdään ja millaisia rahasummia hankintoihin käytetään.

Suomella on edessään poikkeuksellisen suuria hankintoja, kun lähivuosina päätetään esimerkiksi hävittäjähankinnoista ja Merivoimien alusten hankkimisesta.

Uudet hankinnat rahoitetaan vuosina 2019–2031. Eduskuntapuolueiden välillä on Sipilän mukaan yhteisymmärrys siitä, että etuuksien ja palveluiden rahoittamista ei laiteta vastakkain isojen hankintojen kanssa.

Sipilän mukaan tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että miljardiluokan hankintoja voidaan rahoittaa ainakin osittain velkarahalla. Rahoittamiseen voitaneen käyttää myös valtiontalouden ylijäämää, mikäli talous on tuolloin ylijäämäinen.

"Varmaan käydään myös keskusteluita siitä, olisiko mahdollista käyttää jotakin innovatiivista rahoitusmallia, esimerkiksi elinkaarityyppistä rahoitusmallia", Sipilä sanoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit