Poliisin ampuminen vakavoitti Suomen - poliisilla suruliputus, valtiojohdolta surunvalitteluja
"Riskit tiedetään, mutta hinta on silti kova, kun ne toteutuvat", sanoo poliisiylijohtaja Kolehmainen Vihdin ampumisesta. Presidentt ja pää- ja sisäministerit ovat ilmaisseet surunvalittelunsa menehtyneen poliisin lähipiirille ja hänen loukkaantuneelle kollegalleen.
Poliisi kuoli ja toinen haavoittui vakavasti Vihdissä piiritystilanteessa. Tapahtumapaikka eristettiin laajasti. LEHTIKUVA / RONI REKOMAAPoliisikunta kunnioittaa Vihdissä kuolleen poliisin muistoa suruliputtamalla lauantaina valtakunnallisesti.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo osanottoviestissään, että päivä on surullinen koko Suomen poliisille. Hän toivottaa voimia omaisille.
Kolehmaisen mukaan poliisi tietää hyvin riskit, joita ammattiin liittyy, mutta hinta on silti liian kova, kun riskit toteutuvat.
Väkivallanteko poliisia vastaan on väkivaltaa koko suomalaista yhteiskuntaa vastaan, kommentoi presidentti Sauli Niinistö.
"Teko järkyttää meitä kaikkia. Ammutuksi joutuneet poliisit, kuten jokainen suomalainen poliisi, ovat omalla jokapäiväisellä työllään osaltaan varmistaneet, että Suomi on maailman turvallisimpia maita", hän kirjoitti.
Niinistö esitti presidentinkanslian sivun kautta syvän osanoton ja tukensa virkatehtävissä surmatun ja loukkaantuneen kahden poliisin läheisille ja heidän työtovereilleen.
Saman teki pääministeri Juha Sipilä (kesk.).
"Kyseessä on järkyttävä tragedia. Kunnioitan suuresti poliisin ammattikuntaa. He vaarantavat henkensä suojellakseen yhteiskuntaamme.", Sipilä totesi tiedotteessa.
Niin ikään sisäministeri Petteri Orpo (kok.) kommentoi aamulla tapausta Twitterissä.
Olen järkyttynyt Vihdin traagisista tapahtumista. Syvä osanottoni ja voimien toivotukset poliisimiesten perheille ja läheisille, Orpo kirjoitti.
Poliiseja on kuollut virkatehtävissä 130, laski Yle uutisissaan. Edellisen kerran poliisi kuoli vuonna 2007, kun poliisi joutui rattijuopun yliajamaksi.
Poliisi loukkaantui viimeksi ampumisessa Hyvinkäällä kesäkuussa 2012, kun nuorukainen tappoi kaksi ja haavoitti seitsemää.
Poliisiin kohdistuneesta väkivallasta tehdyn tietokirjan mukaan valtaosa Suomen 130 poliisisurmasta on tapahtunut itsenäisyyden alkuvuosina 1918–1944.
Poliisin suojavarustus on kansainvälisten standardien mukainen, mutta sen riittävyyttä piiritystilanteissa on vaikea arvioida, sanoo poliisitarkastaja Marko Savolainen Poliisihallituksesta.
Savolaisen mukaan täysin aukoton varustautuminen on vaikeaa, sillä koskaan ei voi tietää, mitä tapahtumapaikalla on vastassa.
Jos saamme ilmoituksen ammuskelusta, emme voi tietää, mistä aseesta on kyse. Se voi olla vaikka sotilasase, Savolainen sanoo.
Savolaisen mukaan poliisi saa suojavälineiden ja aseiden käytöstä ohjeistuksen aina ennen piiritystilanteita. Suojavälineitä ovat henkilökohtainen varustus, kuten suojaliivi ja virka-aseistus sekä taktinen varustus, johon kuuluu raskaampaa suojausta.
Poliisi laittaa työtehtävissään itsensä alttiiksi. Ihmistä suojaa täydellisesti vain panssarivaunu, Savolainen sanoo.
Yksi poliisi kuoli ja toinen haavoittui vakavasti piiritystilanteessa Länsi-Uudenmaan Vihdissä. Aseistettu mies ampui poliisia kohti Nurmijärventiellä sijaitsevan rakennuksen alueella perjantain ja lauantain välisenä yönä.
Epäilty ampuja löydettiin poliisin mukaan myöhemmin kuolleena alueelta.
STT:n tietojen mukaan epäilty ampuja, 67-vuotias mies, oli poliisin vanha tuttu. Naapurit kuvailivat miestä henkisesti epävakaaksi.
Hän ampui ensin traktorilla liikkunutta sukulaisnaapuriaan.
Uutista on täydennetty kello 11:53 lisäämällä useampia Marko Savolaisen kommentteja STT:n tuottamien uutisten mukaan sekä kello 12:50 naapurin arviolla ampujasta.
Uutista on täydennetty kello 15:02 lisäämällä tietoja maan poliittisen johdon surunvalitteluista sekä tilastoa poliisiin kohdistuvista ampumisista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
