Poliittiset skandaalit lisääntyvät – Arhinmäki vältti eron myös sukupuolensa ansiosta: "Naisministeri kaatokännissä olisi ollut aivan eri tilanne"
Toimittaja Anne Moilanen tutki lisääntyviä poliittisia skandaaleja selvittääkseen, miksi ministeri Arhinmäen ei tarvinnut erota.
Poliitikon uskottavuus punnitaan skandaalissa, Anne Moilanen kertoo. Rehellisyys ja avoimuus kannattavat. Kuva: Jarkko SirkiäPoliittisten skandaalien anatomia alkoi kiinnostaa toimittaja Anne Moilasta hänen toimiessaan urheilu- ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen (vas.) erityisavustajana.
Arhinmäen juhlinta karkasi käsistä kiekkoleijonien voittaessa pronssia Sotšin olympialaisissa vuonna 2014, mutta eroamiseen johtava katastrofi vältettiin. Miksi? Muun muassa sitä Moilanen selvitti tutkiessaan aihetta Oxfordissa, Reutersin journalismi-instituutissa.
Skandaalien määrä on lisääntynyt viime vuosikymmenien aikana.
" Anu Kantolan tutkimuksen mukaan 1970-luvulla Suomessa oli vain neljä poliittista skandaalia. 2000-luvulla niitä oli 37. Määrä on noin tuplaantunut joka vuosikymmenenä."
Presidentti Urho Kekkosen aikakauden loppu oli tärkeä vedenjakaja skandaalien uutisoinnissa.
"Kekkosen aikakaudella suomalainen media harjoitti voimakasta itsesensuuria Neuvostoliittoon ja presidenttiin itseensä liittyvän uutisoinnin kanssa. Kekkosen terveydentilan heikkenemisen ja suoranaisen dementian uutisoimatta jättäminen aiheuttivat myöhemmin kollektiivisen häpeäntunteen suomalaisille toimittajille", Moilanen kertoo.
Yksi hänen tutkimuksessaan haastattelemistaan, Suomen kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa, kuvailee Kekkosen valtakauden olleen täysin erilainen kuin nykyaika.
"Sitä ei voi verrata siihen, mitä nyt tapahtuisi jos pääministerillä olisi vakava dementia puolentoista vuoden ajan. Että hän vain istuisi siinä eikä kukaan sanoisi mitään."
Kolmen vuosikymmenen aikana lehdistön vapaus on kehittynyt Suomessa maailman johtavalle tasolle. Media säätelee kuitenkin itseään tehokkaasti ja pyrkii eettisiin toimintatapoihin.
Mutta miksi Arhinmäen ei tarvinnut erota? Olisiko tilanne ollut erilainen, jos kyseessä olisikin ollut "Paula" Arhinmäki?
"Poliittisessa skandaalissa tärkeää on paitsi väärinkäytös, myös sen tuomitseminen. Arhinmäen tapauksessa silloinen pääministeri Jyrki Katainen antoi hänelle tukensa. Arhinmäki pyysi tapahtunutta myös heti anteeksi ja oli sen suhteen rehellinen ja avoin."
Poliitikon uskottavuus testataan skandaalissa. Arhinmäki läpäisi testin eikä skandaali kiihtynyt: vaikka juhlinta oli hallitsematonta, se ei ollut ristiriidassa ministerin nuorekkaan imagon kanssa.
Sukupuolellakin oli merkitystä.
"Jos nainen olisi samalla tavalla juonut itsensä kaatokänniin ja jääkiekkojoukkueen pelaajat olisivat vielä kantaneet hänet huoneeseensa, tilanne olisi ollut aivan eri. Naiselta ja erityisesti äidiltä odotetaan aivan eri asioita kuin mieheltä, vaikka hän olisikin isä."
Naisten seksiskandaaleja ei ole puitu julkisuudessa juurikaan Suomessa tai ulkomailla. Yhdysvalloissa uskottomuudesta syytetyn miehensä rinnalla seisovasta vaimosta on sen sijaan tullut uutisvirran vakiokasvoja.
"Miehet pystyvät usein jatkamaan uraansa skandaalin jälkeenkin. Sen sijaan seksiskandaalissa mukana olo voi tuhota naisen elämän, kuten Monica Lewinskyn ja Bill Clintonin tapauksessa kävi."
"Kaikenlaisten naisten ulkonäköä, varallisuutta, äitiyttä ja persoonaa kritisoidaan julkisuudessa herkästi. Jos seksiskandaalin osapuolina ovat korkeassa asemassa oleva miespoliitikko ja suht tuntematon nuori nainen, on naisen asema erityisen haavoittuva."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
