Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Puola ei ole tehnyt maatalouden ravinnepäästöilleen mitään – jätevesilaitoksia on uusittu EU-varoin

Politiikka 10.06.2017

Puola toimii EU:n nitraattidirektiivin vastaisesti, eikä noudata suosituksia eläinten lannan käsittelystä.


Tero Pajukallio
Varsovan suurimman jätevesilaitoksen modernisointi vuonna 2012 maksoi 800 miljoonaa euroa. EU maksoi siitä noin 60 prosenttia. Laitoksen fosforipäästöt leikkaantuivat 60 prosenttia, noin 172 tonniin vuodessa.
Varsovan suurimman jätevesilaitoksen modernisointi vuonna 2012 maksoi 800 miljoonaa euroa. EU maksoi siitä noin 60 prosenttia. Laitoksen fosforipäästöt leikkaantuivat 60 prosenttia, noin 172 tonniin vuodessa.
Stiina Hovi
Puolan fosforipäästöt ovat Itämeren alueen suurimmat.
Puolan fosforipäästöt ovat Itämeren alueen suurimmat.

Liki 40 prosenttia Itämereen päätyvästä fosforista valuu Puolasta. Vuotuinen lasti on lähes 10 000 tonnia. Määrä on yli kaksinkertainen Suomen kuormitukseen verrattuna. Vuoden 2012 luvut ovat peräisin Euroopan tilintarkastustuomioistuimelta.

Puola on luvannut vähentää yhdyskuntajätevesiensä aiheuttamaa fosforikuormitusta useita tuhansia tonneja EU-direktiivin vaatimusten mukaisesti.

Kaikki ei kuitenkaan suju kuin tanssi, sillä EU:n tilintarkastustuomioistuin vaati viime vuonna Puolaa tehostamaan toimiaan Itämeren rehevöitymisen torjumiseksi.

Etenkin maataloudessa vesiensuojelu on retuperällä. Puolan fosforipäästöistä noin 60 prosenttia koostuu hajakuormituksesta, josta valtaosa valuu pelloilta.

Itämeren suojelutyötä tekevällä John Nurmisen säätiöllä on ollut jätevesihankkeita Puolan suurissa kaupungeissa vuodesta 2008. Säätiön rehevöitymishankkeiden johtajan Marjukka Porvarin mukaan on harhaluulo, ettei Puolassa olisi tehty mitään ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Jätevedenpuhdistamoja on modernisoitu, ja isoimmat niistä yltävät jo Itämeren suojelukomissio Helcomin suosittelemaan 90-prosenttiseen fosforinpoistoon.

Harmillisesti EU-direktiivi edellyttää vain 80-prosenttista puhdistustehoa, mutta moni jätevesilaitos haluaa itse pyrkiä parempaan.

”Kehitys on ollut hyvin myönteistä”, Porvari toteaa.

Hän uskoo, että Puolan kunnallinen jätevesipuoli on leikannut vuotuista ravinnekuormitustaan seitsemän viime vuoden aikana tuhansia tonneja sekä fosforin että typen osalta.

Erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta arvioi, että Puolan puhdistamoilla on vielä runsaasti parannettavaa. Hänen mielestään jokaisen jätevesilaitoksen pitäisi pyrkiä parhaaseen mahdolliseen puhdistustehoon. Suomessa moni laitos yltää 95 prosentin fosforinpoistoon.

Tuore raportti Itämeren alueen ravinnekuormituksesta valmistuu tänä vuonna. Pian pystytään arvioimaan, onko Puola onnistunut leikkaamaan jäte­vedenpuhdistamoilta valuvaa fosforikuormaa EU:n vaatimusten mukaisesti.

Maatalouspuolella tilanne on synkkä ja asenne välinpitämätön. Puola toimii EU:n nitraattidirektiivin vastaisesti ja jättää toteuttamatta Helcomin suositukset eläinten lannan käsittelystä. Hallitus ei ole myöskään laatinut minkäänlaista ohjelmaa maatalouden päästöjen hillitsemiseksi.

”Ainoana tienä saattaa olla EU-tuomioistuin. Ongelma on, ettei ympäristöviranomaisilla ole Puolassa valtaa maatalouden asioihin, eikä ympäristönsuojelu kiinnosta suurinta osaa Puolan maatalouspuolen toimijoista”, Porvari sanoo.

Puolassa tupataan ajattelemaan, että ympäristönsuojelun vuoro koittaa vasta, kun maa on rikastunut muiden EU-maiden tasolle. EU:n tuet ovat kuluneet talouden ja infrastruktuurin kohentamiseen, kun taas ympäristönsuojelu on jäänyt lapsipuolen asemaan.

Ministerineuvos Johanna Birkstedt Suomen suurlähetystöstä Varsovasta kertoo, että tällä hetkellä EU:n rakennerahaston joka neljäs euro kilahtaa Puolan kirstuun. Puola saa vuosittain noin 12 miljardia euroa ja siihen vielä maataloustuet päälle.

Porvarin mielestä EU voisi yrittää taivuttaa Puolaa vastuullisempaan vesiensuojeluun maataloustukien ja rahallisen avun kautta.

Porvarin mukaan tärkein ja tehokkain toimenpide olisi panna kuriin Puolan rannikolla Gdanskissa ja Policessa sijaitsevien jättimäisten fosforikipsikasojen päästöt, joiden hillitsemiseksi ei ole vielä pistetty tikkua ristiin.

”Fosforivalumat voivat olla useiden satojen tonnien suuruisia. Eikä kasoista valu ympäristöön ainoastaan fosforia vaan myös terveydelle vaarallisia aineita, kuten fluorideja, raskasmetalleja ja radioaktiivisia aineita.”

Saastepommista ei Puolassa juuri puhuta. Niin John Nurmisen säätiö kuin Suomen ympäristöministeriökin ovat yrittäneet tuloksetta käynnistää viranomaisyhteistyötä asian hoitamiseksi. Porvari toivoo, että Helcom ottaa asian hoitaakseen pikimmiten.

Aiheeseen liittyvät artikkelit