Puumalan kunnanjohtaja tyrmää SK:n uutisen "kaatuvista kunnista"

Suomen Kuvalehden artikkelissa usealle maaseutukunnalle kaivettiin hautaa. Kuva: Jaakko Avikainen

Suomen Kuvalehti povasi monelle maaseutukunnalle synkkää tulevaisuutta artikkelissa, jossa 57 suomalaispitäjää leimataan kuoleviksi kunniksi.

SK:n jutussa erityisesti monelle maakuntien reuna-alueilla sijaitsevalle väkivähäiselle kunnalle annettiin kuolemantuomio. Tätä perusteltiin ennen muuta laskevalla väestönkehityksellä.

Puumalan kunnanjohtaja Matias Hilden haastaa SK:n katsantokantaa Uuden Suomen blogikirjoituksessaan.

Hildenin mielestä SK:n jutussa tuijotettiin liiaksi väkiluvun kehitykseen.

"Näkökulma on hirveän yksipuolinen. Jos kyse olisi tieteellisestä tutkimuksesta, ei tällä pääsisi vielä edes kandiseminaariin. Tutkimuksen otanta on monipuolinen mutta tutkimusasetelma ei", Hilden kritisoi.

Hilden nostaa esimerkiksi Kustavin kunnan, joka nimetään SK:n jutussa kaatuvaksi.

"Kustavin väkiluku on kasvanut ja kunta on viimeisen viiden vuoden aikana saanut suhteessa Suomessa eniten muuttovoittoa työikäisistä aikuisista. Kaatuvien kuntien kartallehan pääsi SK:n jutussa käytännössä jo sillä perusteella, että kunnan väkiluku on pieni. Arviointikriteerit ovat eriskummalliset."

Hildenin mielestä analyysi oli jo väkiluvun tarkastelun osalta onneton.

Esimerkiksi muuttoliike oli tutkimuksessa aliedustettuna. Lisäksi neljäsosa kriteeristöstä kohdistui vain kunnan pieneen kokoon.

"Ei tämä kuvaa edes väestöluvun kehitystä oikein."

Kuntien kehitystä pitäisi kunnanjohtajan mukaan arvioida lisäksi laajemmin esimerkiksi taloudelliseen kehitykseen, elinkeinojen kehitykseen ja muihin vastaaviin tekijöihin liittyvillä menetelmillä.

"On jopa heikkolaatuista journalismia väittää vain yhden tutkimuksen osa-alueen perusteella jotain kuntaa kaatuvaksi."