Sulaojan kiistelty pullotushanke taas pinnalla – katso videolta Suomen suurinta lähdettä

Sulaojan lähteen allikosta lähtevä purkuoja pysyy talvella kovillakin paukkupakkasilla sulana. Vesi on raikasta ja viileää, noin kolmeasteista. Kuva: Juha Kauppinen

Suomen ja mahdollisesti Euroopan suurin lähde sijaitsee Utsjoella lähellä Norjan rajaa. Kuva: Jukka Pasonen

Veikko Porsanger haluaa herättää yhdessä kuuden muun utsjokelaisen yrittäjän kanssa henkiin Sulaojan lähteen vedenpullotushankkeen. Kuntaan tarvitaan uutta elinkeinotoimintaa ja työpaikkoja, Porsanger perustelee.

Sulaojan vettä on yritetty pullottaa aiemminkin. Edellisellä kerralla 15 vuotta sitten liikkeellä olivat muut yrittäjät sekä Utsjoen kunta.

Pullotushankeen vastustajat kampanjoivat vuosoina 2001–2002 voimakkaasti lähteen suojelemisen puolesta. Kunta vetäytyi tuolloin hankkeesta. Hanke jäi yrittäjäryhmän vastuulle, ja se kuopattiin lopulta lukuisten valitusten vuoksi.

Lähteen kaupallinen hyödyntäminen jakaa edelleen kuntalaisia.

Nyt vireillä oleva pullotushanke on merkittävästi pienempi kuin aiempi.

Metsähallitukselle jätetyssä hakemuksessa halutaan vuokrata noin 3,25 hehtaarin ala Sulaojan lähteen läheisyydestä.

Metsähallitus on pyytänyt lausunnot hakemuksesta Saamelaiskäräjiltä, Saamelaismuseolta, Utsjoen kunnalta, Paistunturin paliskunnalta ja Lapin elykeskukselta. Saamelaiskäräjiä lukuun ottamatta kaikilta se on myös saatu.

"Saamelaiskäräjiltä on saatu kannanotto, jossa se edellyttää muun muassa lisäselvitystä hankkeen vaikutuksista saamelaiskulttuuriin", Metsähallituksen Luontopalveluiden aluejohtaja Jyrki Tolonen sanoo.

Tolonen kertoo, että hankkeesta ei olla tekemässä Saamelaiskäräjien vaatimaa selvitystä. Niin sanotussa Akwé: Kon -menettelyssä arvioidaan hankkeen vaikutukset saamelaiskulttuuriin.

"Nyt on kyse pienestä jutusta. Ei tämmöisestä tehdä niin vaativaa selvitystä."

Tolosen mukaan mahdollinen päätös venyy, ja se tulee lähellä kesää.

"Voi olla, että asiaa ratkeaa jo ennen tätä, mutta jos hanke etenee, alueen uhanalaiset pohjahuurresammaleet pitää tarkistaa sulanmaan aikana."

Uusi pullotushanke noudattaa pääpiirteittäin vuoden 2001 suunnitelmia. Kunta porautti tutkimusreiät ja teki koepumppaukset. Porsangerin mukaan uusia reikiä ei tarvita, koska vesi otettaisiin valmiista kaivosta, jonka kunta taannoin teetti.

"Tuolloin 900 kuution koepumppaus vuorokaudessa osoitti, että lähteen pinta ei värähtänyt ollenkaan", Posanger sanoo.

Hänen mukaansa nyt tarkoituksena on ottaa lähteestä 20–30 kuutiota vettä päivässä. Hän pitää vesimäärää pienenä verrattuna aiempaan suunnitelmaan, jossa kaavailtiin noin 1 300 kuution päivittäistä käyttöä.

"Eli käytännössä nyt otettaisiin sangosta lusikalla vettä."

Sulaojan lähde on Suomen suurin lähde, ja maan alta pulppuaa sekunnissa 300 litraa vettä eli noin 30 000 kuutiota vuorokaudessa. Lähde pysyy sulana ympäri vuoden, ja vesi on noin kolmeasteista.

Lähdevesipaikka on paikallisten keskuudessa tunnettu, ja monet kuntalaiset hakevat sieltä viikoittain vettä juomavedeksi. Uskomuksien mukaan vedellä on parantavia vaikutuksia.

Saamelaiset pitävät paikkaa pyhänä, koska se ei jäädy pakkasella. Siten lähteestä lähtevä oja on toiminut kulkureittinä kohti vieressä sijaitsevalle pyhälle Ailigas-tunturille. Se on myös toiminut porojen paimennusreitin varrella juomapaikkana.

Sulaojan lähdeasia jakaa paikallisten mielipiteet. Facebookiin on perustettu Sulaojan suojelua tukeva sivusto Suttesája.

Yksi vastustajista on Kirste Paltto. Hän sanoo, että saamelaiskulttuurille paikka on hyvin pyhä.

"Sulaojan alue kuuluu Tenon vesistöön, siksi pelkäämme että puhdistamon likavedet valuvat Inarinjokeen ja sieltä Tenoon."

"Molemmat ovat rajajokia Norjan kanssa. Lisäksi rekkaliikenne tulisi häiritsemään koko alueen rauhaa."

Vastustajat ovat järjestäneet Metsähallituksen suuntaan vetoomuskampanjan, jolla vastustetaan maanvuokrausta.

"Veden myynti rikkoon saamelaisen kulttuurin suojaa ja oikeuksia alkuperäiskansana."

"Puhtaita vesiä on Utsjoella muuallakin. Niitä voi hyödyntää. Voi myös sanoa, että viisi työpaikkaa ei ole vielä kenenkään pelastus."

Pullotustehdas toisi kuntaan 4–5 työpaikkaa. Hankkeen puuhamies toivoo asiasta reilua keskustelua.

"Faktoista pitäisi keskustella. Paikalliset ihmiset eivät juuri hanketta vastusta."

Porsanger myöntää, että hanke ei välttämättä ole kannattava kymmeneen vuoteen.

"Nyt kuvitellaan, että yrittäjät rikastuvat. Mutta jos täällä ei tehdä mitään, ulkopuolelta ei välttämättä tule kuntaan rahaa."

Hankkeen toteutuminen voi kestää.

"Asiassa on jahkailtu pitkään. Kunta on herkkä kaikille vastustukselle, mutta me olemme yrittäjinä hieman paksunahkaisempia."

Utsjoen kunnanvaltuusto on käsitellyt hakemuksen vuokraamisesta. Kunnanhallitus puoltaa hakemusta, kunhan tietyt ehdot täyttyvät. Kunta edellyttää, että yrittäjäryhmä saa viranomaisilta tarvittavat luvat, kuten ympäristöluvan. Ellei lupia tule, hanke raukeaa.