Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Utsjoki on tuskissaan uusien kalastusrajoitusten kanssa – "Kulttuurin tukahduttamista"

Politiikka 24.07.2017

Tähän saakka Tenon kalastus on ollut Utsjoen matkailuvalteista suurin.


Tenon kalastus on ollut Utsjoen matkailuvalteista suurin. LEHTIKUVA / Tarmo Lehtosalo

Utsjokelaisilta yrittäjiltä on kadonnut jopa yli puolet asiakkaista Tenojoen uuden kalastussopimuksen myötä. Sopimuksen on tarkoitus suojella Tenon lohikantoja. Se rajoittaa kalastusta Tenolla eri tavoin. Tähän saakka Tenon kalastus on ollut Utsjoen matkailuvalteista suurin.

Petteri Vallen yrityksen kalaturisteista noin 60 prosenttia on hävinnyt.

"Viiden–kuuden hengen miesporukat ovat kadonneet", Valle sanoo.

Rajoitettu määrä lupia myytiin tänä vuonna nettipalvelussa loppuun hetkessä, ja lisäksi varauspalvelu takkusi.

Vallen lomakylä on aivan uusi, joten voisi kuvitella, että näin raju pudotus tietyssä matkailijaryhmässä vetää mielen katkeraksi. Petteri Valle kuitenkin kertoo tienneensä, että jotakin tämän kaltaista on tulossa. Sitä paitsi Ylä-Lapin matkailu monipuolistuu. Kyse ei ole enää pelkästä kalasta.

Tenonlaakson yrittäjät ry:n puheenjohtajan Vuokko Mikkolan mukaan kunnan pitäisi nyt ryhdistäytyä ja alkaa esimerkiksi kaavoitusratkaisuilla ja uusia yrittäjiä kosiskelemalla edistää talvimatkailun puitteita.

"Toivon hartaasti, että joku päättäjistä oivaltaisi, ettei meillä ole varaa laskea legendaarista Utsjokea käsistämme."

Mikkolan mielestä uusi sääntö aiheuttaa kuntaan henkistä ahdistusta. Hänellä itsellään on ravintola Utsjoen kylällä.

"Itsekin olen yrittänyt epätoivoisesti järjestää tanssi-iltoja ja muuta, että ihmiset ajattelisivat, että täällä on jotain hauskaakin."

Teno-sääntö liittyy myös alkuperäiskansojen oikeuksiin. Saamelaisaktivistit ovat julistaneet Utsjoen kylän läheisyyteen Tiirasaareen moratorion eli alueen, jolla sopimus ei päde.

Tänään Ellos Deatnu (Eläköön Teno) -liikkeestä paikalla ovat taiteilija Niillas Holmberg, Suomen saamelaisnuoret ry:n puheenjohtaja Petra Laiti ja saamelaiskäräjien jäsen Aslak Holmberg.

Tenon saamelaisille kalastus on elämän ja kuoleman kysymys. Ellos Deatnun aktiivit näkevät säännössä muun muassa sen räikeän epäkohdan, että ulkopaikkakunnilla asuvilla saamelaisilla ei ole mahdollisuutta osallistua perinnekalastukseen. Samalla useimpien utsjokelaisnuorten on pakko muuttaa esimerkiksi koulutusmahdollisuuksien perässä.

"Nuoret pannaan turistiluokkaan. Se on kulttuurin tukahduttamista", Laiti sanoo.

Lisäksi sääntö rajoittaa saamelaisten perinteisiä kalastustapoja murto-osaan entisestä tasosta.

Moratorion julistajien mukaan joen käyttö ei ylipäätään ole valtioiden päätettävissä, vaan kansojen itsemääräämisoikeuden nimissä saamelaisilla itsellään.

Moratorion julistajien mukaan alueella kalastavien tulee kysyä lupa vesiä perinteisesti hallinneilta suvuilta.

Kuulostaa oikeastaan aika hurjalta?

"Ei minusta. Hurjaa on se, että valtiot ovat ottaneet maat saamelaisilta", Petra Laiti sanoo.

"Me seuraamme saamelaisyhteisön normeja", Aslak Holmberg sanoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit