Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Uusi esitys metsien hiilinielun laskemiseksi helpotus Suomelle

Politiikka 04.09.2017

EU:ssa esitetään, että hiilinielulaskelmissa olisi pohjana metsien kokonaiskasvu, josta saisi hakata tietyn osuuden.


Kari Salonen
Metsät kasvavat Suomessa niin, että hakkuukone peittyy näkyvistä.

Professori Antti Asikainen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo, että esitykset hiilinieluista EU:ssa elävät koko ajan. Hänen mukaansa EU-komissiossa on tehty jo uusi esitys, jossa ei käytettäisi vertailuvuosia lainkaan. Sen sijaan katsottaisiin vain kokonaiskasvua ja määriteltäisiin tietty prosentti, kuinka paljon puustoa voitaisiin hakata.

Asikaisen mukaan yksi esitetty prosenttiluku on 85, jota hän pitää melko tasapuolisena. Ruotsi todennäköisesti esittäisi korkeampaa lukua. Puheenjohtajamaa Viron metsien käyttöprosentti on jo nyt yli 90 prosenttia, joten sen esitys on todennäköisesti vielä korkeampi.

1990-luvun alussa Suomen metsät kasvoivat noin 80 miljoonaa kuutiota vuodessa ja tuoreen inventoinnin mukaan nyt jo lähes 110 miljoonaa kuutiota.

Mikäli lopulta päädyttäisiin 85 prosentin osuuteen, se olisi Suomen 110 miljoonan kuution kasvusta 93,5 miljoonaa kuutiota.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kertoo, että Viro on ollut hyvin aktiivinen ja tehnyt asiasta EU:n ministerineuvostoon useita esityksiä, joista osa on lähellä Suomen tavoitetta ja osa on kaukana niistä.

"Suomen hallitus tavoittelee sitä, että täällä voidaan käyttää puuta 80 miljoonaa kuutiota vuodessa ilman, että siitä koituisi lisää laskennallisia päästöjä."

Tiilikaisen mukaan asialle on saatu kohtuullista tukea muilta mailta. Hän kertoo olevansa asiasta jatkuvasti yhteydessä Viroon ja muihin maihin sekä virkamieskuntaan.

Mikäli Euroopan komission tai parlamentin ympäristövaliokunnan esitykset hiilinieluista menisivät läpi syksyllä Euroopan parlamentin äänestyksessä, Ruotsi hyötyy Suomeen verrattuna kasvuun nähden suuremmista hakkuista.

Ruotsi on hakannut MT:n laskelman mukaan 73 prosenttia metsien vuotuisesta kasvusta vuosina 2000–2012, kun Suomen hakkuut ovat jääneet 61 prosenttiin.

Asikainen sanoo, että jos nykyiset esitykset menisivät läpi, Ruotsi saisi pitää jatkossa metsien käyttöasteen Suomen korkeampana ilman, että se laskettaisiin maankäytön sektorin päästöihin.

Lulucf pitää sisällään puuston lisäksi myös metsämaan ja pellon hiilitaseen. Nekin molemman ovat Asikaisen mukaan Suomelle epäedullisia, koska Suomessa on paljon Ruotsia enemmän turvekangasmetsää sekä turvepeltoja, joiden kivennäismaata korkeammat päästöt pitää korvata kovemmalla puuston kasvulla.

Jos ympäristövaliokunnan esitys menisi läpi, Suomi joutuisi todennäköisesti ostamaan päästöoikeuksia, jos haluaisi pitää metsäteollisuuden pyörät pyörimässä täysillä.

Teollisuuden kotimaisen raakapuun käyttö kasvoi viime vuonna Luken tilastojen mukaan edellisvuodesta viisi prosenttia 59 miljoonaan kuutiometriin. (Lisätty teollisuuden-sana 4.9. klo 15.50) Määrä oli kaikkien aikojen toiseksi suurin sitten vuoden 2007.

Aiheeseen liittyvät artikkelit