Politiikka

Vihreiden Aalto haluaa keventää autoilun laskua maaseudulla

Politiikka 09.08.2017

Puheenjohtaja toivoo sektorimallia, jossa kaupunkien autoilijat maksaisivat suuremman osan verotaakasta.


Sanne Katainen
Vihreiden puheenjohtajaksi kesäkuussa valittu Touko Aalto uskoo, ettei maaseudun autoilua voi uudistaa samalla kaavalla kuin kaupungeissa.

Vihreiden tuore puheenjohtaja Touko Aalto haluaa uudistaa liikenteen verotusta siten, että pitkien etäisyyksien maakunnissa autoilusta tulee halvempaa kuin ruuhkaisissa kaupungeissa. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi ruuhkamaksujen avulla.

"Oman auton käyttäminen voisi olla kalliimpaa siellä, missä on ruuhkia ja missä se aiheuttaa ongelmia. Siellä, missä sille ei ole vaihtoehtoja, se voisi olla edullisempaa", hän selittää.

Aallon mielestä on ristiriitaista, että halutaan edesauttaa työn perässä liikkumista, mutta samalla yksityisautoilun tuet valuvat sinne, missä niitä vähiten tarvitaan.

"Työmatkavähennyksistäkin 80 pinnaa jokaisesta eurosta tulee ruuhka-Suomeen, ja yksinkertainen ratkaisu olisikin jakaa Suomi vyöhykkeisiin", hän huomauttaa.

Biokaasulla on valtava potentiaali etenkin raskaassa liikenteessä, Aalto toteaa. Kaasun käytön puolesta puhuu myös se, että sitä voidaan tuottaa suomalaisilla maatiloilla.

"Se että voimme hyödyntää jätettä raaka-ainetta, se on resurssiviisautta, se on kiertotaloutta ja se on todella viisasta."

Aallon mielestä on myös itsestään selvää, etteivät sähköautot ole ainakaan välitön ratkaisu päästövähennyksiin maakunnissa.

"Maaseudulla voitaisiin käyttää sitä biokaasua, joten tarvitaan enemmän tankkausasemia ja julkisia hankintoja sen tukemiseen", hän toteaa. "Pääkaupunkiseudulla palveluliikenne kehittyy, eikä kaikkien siellä tarvitse omistaa autoa."

Tukien järkevä kohdistaminen on nuoren puheenjohtajan lempiaiheita, oli kyse sitten maa- ja metsätaloudesta, energiantuotannosta tai elinkeinotoiminnasta ylipäätään.

Maataloudessa hän haluaa siirtyä hehtaariperusteisista tuista ekosysteemipalvelumalliin, jossa viljelijöitä palkitaan tilojen järkevästä hoitamisesta.

"Se, että maksetaan peltohehtaareista, ei auta yhtään mitään, vaan ennemmin maksetaan fiksusta toiminnasta, joka edistää liiketoimintaa, yrittäjyyttä ja luonnon monimuotoisuutta."

Nykyinen tukimalli aiheuttaa Aallon mielestä markkinoille vääristymän, josta kärsii erityisesti tuottaja.

"Kaikki haluaisivat päästä tukiriippuvaisuudesta siihen, että tuotteesta saa kunnon hinnan. Minua harmittaa se, että alkutuottajat kärsivät kaikista eniten. Sen takia kaikenlaiset halpuutuskampanjat nostavat verenpainetta."

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan esityksen metsien hiilinieluista Aalto näkee oikean suuntaisena. Hän ymmärtää, että metsäteollisuudessa valitetaan Suomen ylimääräisestä vastuusta ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta se vastuu on Aallon mielestä nyt kannettava.

Hakkuuaukeat pistävät vihaksi Pohjois-Karjalan marjametsissä kasvanutta, mutta ennen kaikkea myös metsäteollisuuden panokset tulisi Aallon mukaan asettaa bulkkituotannon sijaan korkean jalostusarvon tuotteille.

"Hakkuiden kasvattaminen ja hiilinielun pienentäminen johtaa sellaiseen järjettömään tilanteeseen, jossa ollaan rakentamassa uutta yritystukea, joka on ympäristölle haitallinen", Aalto miettii.

Jokainen tukieuron tulisikin Aallon mukaan edistää työllisyyttä ja vähentää ympäristön kuormitusta, ja tuki- ja verotusjärjestelmän remontti on syytä aloittaa talouskasvun aikaan.

"Nyt, jos koskaan, olisi aika leikata suoria yritystukia ja verohelpotuksia, ja niistä saatavat eurot voisi käyttää tutkimukseen, koulutukseen ja tuotekehittelyyn."

Ehkä yllättäenkin tähtäimeen ovat osuneet myös tuulivoiman tuet. Mauri Pekkarisen (kesk.) elinkeinoministerinä valmistelema tuulivoiman tukimalli on Aallon mielestä väärä.

"Tuulivoiman tuet ovat nykyisessä tilanteessa kestämättömän korkeat ja sotivat markkinataloutta ja ihmisten oikeustajua vastaan", hän lataa. Sen sijaan Aalto näkisi mielellään tukia sähkön- ja lämmön pientuotannolle.

Moni politiikan solmu ratkeaisi, jos lobbarit heitettäisiin huoneesta ja keinoista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi puhuttaisiin asiantuntijatiedon avulla, Aalto arvelee.

Sama koskee sote-uudistusta, jossa Aallon mukaan on järjetöntä, että valinnanvapaus pyritään runnomaan läpi, ennen kuin on valmiina edes maakuntia, tietojärjestelmiä tai lakeja palveluiden järjestämisestä, ja hallituksen tulisi pitää kiinni oman hallitusohjelmansa tavoitteista.

"Pidetään kiinni siitä, että terveys- ja hyvinvointieroja pystytään kaventamaan eri ihmisryhmien ja alueiden välillä, kustannuskehitystä pystytään jarruttamaan ja kehittämään saumattomia hoivaketjuja", hän vetoaa.

"On saatava ihmisten arki siihen politiikan keskiöön ja se naurettava teatteri vähemmälle."

Aiheeseen liittyvät artikkelit