Kolumni

Tylsistyminen ruokkii luovuutta

Sari Hyvärinen
Kolumni 08.01.2018

Arjen viriketulvan vastakohdaksi tarvitaan siunattua luovaa joutilaisuutta

Lasten koulujen alkaessa joululoman jälkeen monet puuskahtavat: vihdoinkin. Vaikka oli metsäretkiä, kylpyläreissuja ja ihania, mieluisia joulupukin tuomia lahjoja, monta kertaa kuului väistämätön: ”iti, mulla on tylsää!”

En saanut pelkästään mairittelevia vastauksia, kun totesin tylsyyden olevan hieno juttu.

Ärsykkeitä täynnä olevasta arjesta on outoa olla lomalla, kun on tottunut jatkuvaan ärsyketulvaan päiväkodissa, koulussa ja harrastuksissa. Silti rauhallinen, virikkeetön oleminen on taito, jota tarvitaan aikuisenakin. Siihen on erinomaista oppia jo lapsena.

Tylsistyminen ruokkii luovuutta. Kun lapsi on aikansa valittanut tylsyyttään, hän keksii leikin tai tekemistä. Aivotutkijoiden mukaan valmiin tekemisen puuttuminen on kriittistä sille, että lapsi pääsee kohtaamaan luontaisen taipumuksensa asettaa itselleen sopivia haasteita.

Jopa lastenkasvatuksen ikisiteerattava Sinkkonen uskoo enemmän oleilun hyötyihin kuin vanhempien väkisin luomaan viriketulvaan.

Vanhemman tehtävänä lomalla voikin olla suojella lasta virikkeiltä, ei tarjota niitä lisää.

Auttaa virittymään rauhalliseen hetkeen. Ja olla läsnä, saatavilla, tarvittaessa. Kun vanhempi osoittaa lapsen tylsistymisen olevan hyväksyttävää ja kestää lapsen pettymyksen ohjaamattomasta tekemisestä, lapsi osaa aikuisena tunnistaa, sietää ja käsitellä myös kielteisiä tunteita.

Siunattu luova joutilaisuus, tervetuloa takaisin viimeistään ensi viikonloppuna. Ja sitä ennen, lämpimästi tervetuloa takaisin kouluarki.

Aiheeseen liittyvät artikkelit