Jäteveden kertomaa

Vastuullinen kuluttaminen on kasvussa. Suositaan lähi- ja luomuruokaa ja reilun kaupan tuotteita sekä erilaisia ympäristösertifikaatteja.

Hyvä niin. Kun kansainväliset tuotantoketjut pitenevät, on syytäkin koettaa selventää kuluttajalle, miten tuotanto tapahtuu.

Vastuulliseen ajatteluun liittyy myös halu vähentää Suomen hiilijalanjälkeä ja Itämeren ravinnekuormitusta. Vesijalanjäljestäkin puhutaan entistä enemmän.

Kun Talvivaaran kohdalla tehtiin monia virheitä, on vaara, että luottamus vesienkäsittelyyn rapautuu. Kuitenkin niin teollisuus keskimäärin kuin julkiset jätevedenpuhdistamot ovat Suomessa vesien puhdistamisessa maailman huippua. Samoin kotimaiselle maataloudelle on asetettu viime vuosina jatkuvasti tiukentuvia vaatimuksia ravinnevalumien suhteen.

Nämä ovat kaikki perusteltuja tekoja. Mutta moniko tietää, että vesijalanjäljestämme yli puolet kohdistuu ulkomaille (MT 26.10.)?

Ostamme ympäri vuoden esimerkiksi erikoisvihanneksia ja -hedelmiä sekä leikkokukkia tietämättä, mistä niiden kasteluvesi on otettu. Uusia vaatteita hankitaan muodin muuttuessa, ja varsinkin puuvilla on veden suhteen varsinainen juoppo.

Me suomalaiset matkustamme enemmän kuin koskaan. Kiinnitämmekö huomiota siihen, miten käyttää vettä ainakin kuivassa aurinkoisessa maassa lomaillessa?

Merien muovimassoja on alettu taivastella isoon ääneen. Vaikka kotimaassa suuri osa kuluttamastamme muovista poltetaan jätteenpolttolaitoksissa, sitä päätyy myös meillä muun muassa sadeveden mukana luonnon vesiin.

Oma osansa ovat monet uudet keksinnöt, jotka sinänsä helpottavat arkea.

Ulkoilu- ja retkeilyvaatteissa on kosteutta ja uv-säteilyä hylkiviä materiaaleja. Varsinkin me naiset käytämme monenlaisia ihonhoitotuotteita silikoneineen ja hyaluroineineen. Kodintekstiilitkin käsitellään yleisesti niin, etteivät ne rypisty.

Ruuan lisäksi nautimme erilaisia lisäravinteita. Lääkkeitä ja kaikenlaisia kovia siivousaineita kulutetaan kodeissa kaiketi enemmän kuin koskaan.

Mietimmekö, että jätevedet, joita kunnallisella puhdistamolla puhdistetaan, ovat meistä? Niiden koostumus muuttuu sen mukaan, miten syömme ja mitä iholtamme ja vaatteistamme irtoaa.

Herkästi mainitaan jätevesien huumejäämät. Mutta niissä on myös aivan yleisesti jäämiä särkylääkkeiden ibuprofeiinista, goretexista, kipugeeleistä ja monista muista kemikaaleista.

Niiden poistaminen vedestä on hyvin vaativaa, koska puhdistusjärjestelmät kulkevat aina vähän jälkijunassa suhteessa tuotteiden kulutuksen kasvuun. Näiden haitta-aineiden jäämiä päätyy luonnollisesti myös multaan, jota suurten jätevesipuhdistamoiden lietteestä kompostoidaan.

Ehkä tiukempi sääntely ei ole oleellisin ratkaisu vesien suojelemiseksi. Tai voi kannattaa ainakin ensin katsoa peiliin ja ennen seuraavaa kauppareissua lisäksi kurkata kotona kaappeihin?