Kolumni

Oli Lintilän vuoro astua liukumiinaan

Janne Impiö
Kolumni 12.08.2017

Väyrysen itsevarmuus on vailla vertaansa.

Finnairin hallitus vähät välitti omistajapolitiikan linjauksista, kun se päätti toimitusjohtaja Pekka Vauramon 130 000 euron lisäeläkkeestä.

Hallitusammattilaiset suhtautuivat happamasti elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) vaatimiin lisäselvityksiin. Kun tiedossa oli, että lakia ei ole rikottu, eikä vastuuministeri voi edes 55,8 prosentin omistusosuudella sanella pörssiyhtiön päätöksiä.

Ministeri sai pyyhkeitä, kun hän sortui populismiin, mutta toimettomuus olisi tehnyt hänestä narrin. Lintilä on kaikesta huolimatta oikealla asialla, kun hän kyseenalaisti päätöksen. Yritysjohtajien ahneus ja hulppeat lisäeläkkeet koettelevat kenen tahansa palkansaajan oikeustajua.

Finnair-esimerkki osoittaa myös, että valtion omistajaohjaus on liukumiina, johon astuu ministeri toisensa perään. Yhteiskunnan edun ajaminen pörssiyhtiössä ei vain onnistu ilman yhteentörmäyksiä, politikointia. Auttaisiko, jos hallitus laittaisi valtion osakesalkkuja edustavat virkamiehet vaihtoon?

Meppi Paavo Väyrynen (kp.) on liikkeellä. Tammivaalien vuoksi hänen on kerättävä vähintään 20 000 kannattajakorttia itsenäisyyspäivään mennessä. Muuten neljäs yritys tasavallan presidentiksi tyssäisi alkuunsa.

Viimeksi eilen hän yritti hurmata yleisöään Helsingissä esittämällä taas kerran pienoisnäytelmän "Manu ja minä 2.0". Väyrysen itsevarmuus on vertaansa vailla.

"Jos tulen ehdokkaaksi, uskon pääseväni jälleen kakkoseksi", hän kirjoitti viime sunnuntaina.

Myös perussuomalaisten Laura Huhtasaari haaveilee presidentin virasta. Hiljattain hän ehdotti, että länsirajalle palautetaan 65 vuoden jälkeen tarkastukset maahanmuuton hallitsemiseksi.

Avaus osoitti, että vaaleihin valmistautuvat Huhtasaari ja Väyrynen saavat vielä monta mahdollisuutta koetella Tasavallan presidentin sietokykyä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit