Kolumni

Talous kasvaa, pessimistejä silti jonoksi asti

Kimmo Lundén
Kolumni 13.09.2017

Suomen talous parantaa juoksuaan, maailmankauppa vetää, mutta ilonpilaajat näkevät jo lopun alkaneen.

Kasvua, kasvua. Euroalue on yllättänyt positiivisesti. Suomessa investoinnit lisääntyvät, vienti vetää ja maailmankauppa kasvaa.

Keskiviikkona suhdanne-ennusteensa julkaisseen Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist painotti sitä, että positiivinen kehitys koskee laaja-alaisesti eri toimialoja.

"Kaikki päätoimialat vetävät tällä hetkellä", summasi Suomen viennin näkymiä puolestaan Aktian pääekonomisti Heidi Schauman viime viikolla Aktian suhdannekatsauksessa.

Kumpikin pankki ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 2,8 prosenttia. Danske piti edellisen ennusteensa nyt paikallaan, Aktia korotti toukokuussa antamaansa bkt-kasvuennustetta 0,9 prosenttiyksikköä, mikä on suhteellisen paljon.

Pääkonttorimuuttoaan Tukholmasta Helsingin Vallilaan valmistelevan Nordean kasvuennuste on linjassa kilpailijoiden kanssa: kolme prosenttia vuonna 2017 ja kaksi prosenttia vuonna 2018.

S-Pankki nosti kasvuarviotaan omassa ennusteessaan kolmeen prosenttiin. Ensi vuonnakin S-Pankki odottaa talouden kasvavan 2,3 prosenttia.

Ekonomistit hämmästelevät kotitalouksien kulutusvoimaa, kun palkankorotukset ovat jääneet viime vuosien tuloratkaisuissa olemattomiksi. Inflaatio ja alhaiset korot ovat auttaneet, myös säästämisaste on kääntynyt negatiiviseksi tänä vuonna. Viimeksi säästämisaste on ollut Suomessa negatiivinen juuri ennen finanssikriisiä.

Maailman suurimmassa taloudessa USA:ssa talouskasvua on jo kestänyt yli seitsemän vuotta. Euroalueen kaikissa maissa talous kasvaa parhaillaan – myös Kreikassa.

Säännöllisiä syklejä ja suhdannevaihteluja ei ole olemassakaan, mutta talouden nousut ja laskut tapaavat vuorotella. Aktia ei vielä ennustanut laskusuhdannetta, mutta varoitti nousukauden voivan päättyä lyhyeen.

Nordean pääekonomistin Aki Kangasharjun sanomana puolestaan oli se, että "nousukaudesta huolimatta Suomella on ensi vuonna varaa vain selvästi alle prosentin sopimuskorotuksiin ja noin prosentin ansiotason nousuun". Se turvaisi hänen mukaansa palkansaajien ostovoiman sekä jatkamaan kilpailukyvyn parantamista.

Suomen Yrittäjät julkisti alkuviikosta pk-yritysbarometrin, jonka mukaan pk-yritykset odottavat varovaista kasvua. Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset suhdanteista paranivat viime keväästä, mutta järjestön odotuksia vähemmän. Saldoluku oli kuitenkin vahvasti plussalla: pienistä ja keskisuurista yrityksistä 47 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja yhdeksän prosenttia pelkää niiden heikkenevän.

Vientiteollisuuden liitot työnantaja- ja palkansaajapuolella neuvottelevat parhaillaan työehdoistaan. Finanssisektorilla vakuutusala käynnisti palkkaneuvottelunsa 4. syyskuuta ja pankit aloittavat 2. lokakuuta.

Suhdannenousun tunnelman droppaajat pelkäävät palkankorotusten kustannusvaikutusta kilpailukykyyn eritoten vientimarkkinoilla.

Niin palkansaaja- kuin teollisuusliitoissakin on realistinen kuva taloudesta. Kun talous kasvaa näinkin vahvasti, kilpailukykysopimuksen mukaiset nollakorotukset eivät ole realismia.

Neuvotteluja käyvissä tai niihin valmistautuvissa palkansaajaliitoissa arviot toteutuvista palkankorotuksista liikkuivat alkusyksystä 1,5 ja kahden prosentin välillä, lähempänä kahta.

Neuvotteluissa sovitaan myös toimialakohtaiset työehtokysymykset. Tekstikysymykset ovat tärkeitä niin paperiteollisuudelle kuin vakuutus- ja rahoitusalallekin. Raha liikkuu, kun työaikoihin, -työtehtäviin ja ulkopuolisen työvoiman käyttämiseen sovitaan lisäjoustoja.

Finanssiala haluaa lisätä viikonlopputyötä. Työaikakysymykset ovat tiettävästi pöydällä myös metsäteollisuuden neuvotteluissa.

Joko syyskuun lopussa on vientiliitoista ensimmäisen sopimus valmiina?

Vai tarvitaanko tuomariksi ja kätilöksi syksyn mittaan myös valtakunnansovittelija Minna Hellettä? Todennäköisesti.

Aiheeseen liittyvät artikkelit