Väyrynen otti vaaleihin mallia Trumpilta – onko tähtäin jo Sotkamossa?

Mielipide

24.1.201819:00

Kolumni

Jukka Koivula

Presidentinvaalit 2018 on ollut hyvin merkillinen näytelmä.

Varsinaista kihelmöivää vaaliasetelmaa ei ole päässyt rakentumaan, sillä istuvan presidentin Sauli Niinistön suosio on säilynyt gallup­mittauksissa hämmästyttävän korkeana vaaliviikolle saakka.

Presidentinvaalien ennakkoäänestys päättyi eilen tiistaina, ja sunnuntaina näemme, miten ensimmäisellä kierroksella käy.

Suurin jännitysmomentti piilee siinä, tuleeko toista kierrosta lainkaan – ja jos tulee, kuka sinne Niinistön seuraksi pääsee.

Keskustan kanssa riitautunut puolueen kunniapuheen­johtaja Paavo Väyrynen pääsi presidenttikilpaan mukaan vasta viime tingassa valitsijayhdistyksen ehdokkaana.

Hän on kuitenkin onnistunut nostamaan profiiliaan ja myös kannatustaan gallupeissa vimmatulla kampanjoinnillaan ja peittelemättömällä populismilla.

Väyrynen on selvästi ottanut mallia Donald Trumpin kampanjointityylistä Yhdysvalloista. Hän leimaa istuvan presidentin eliitin ehdokkaaksi ja syyttää tätä perustuslain rikkomisesta. Samalla tapaa Trump moukaroi Hillary Clintonia.

Väyrynen myös flirttailee poliittisten äärilaitojen kanssa. Paavon tukijoina on mitä kirjavin joukko äärioikeistolaisia, kommunisteja, putinisteja ja salaliittoteoreetikkoja.

Viimein on hahmollaan vaaliasetelma, jossa Niinistö edustaa EU-myönteisyyttä ja avointa kansainvälistä Suomea, Väyrynen taas EU-kriittisyyttä ja kansallismielisyyttä.

Keskustan sydänmailla maakuntien Suomessakin Väyrysen sanoma tuntuu purevan.

Viime viikolla työmatkalla Keski-Suomesta Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle pistin merkille, että usean maaseutukunnan taajamassa vaalimainontaa hallitsi Väyrynen. Myös monen isännän pellolla hulmusi Paavon lakana.

Vähemmässä määrin läntisen Suomen maaseutualueilla näkyi Niinistön, Matti Vanhasen, Nils Torvaldsin ja Laura Huhtasaaren mainoksia.

Pekka Haavistoa, Merja Kyllöstä ja Tuula Haataista ei näkynyt lainkaan.

Väyrynen näyttäisi päihittävän keskustan Vanhasen. Se olisi pääministeripuolueelle nöyryytys.

Niinistöä Väyrynen ei kykene voittamaan, vaikka mahdolliselle toiselle kierrokselle pääsisi.

Hän siis palaa Euroopan parlamentista keväällä Suomen eduskuntaan.

Väyrysen tuntien hän ei tyydy melskaamaan yksinäisenä kansanedustajana, vaan tähtäin on korkeammalla.

Voisiko kunniapuheenjohtaja palata ensi kesänä Sotkamossa rikospaikalle ja pyrkiä keskustan puolue­kokouksessa, taas kerran, jo puolittain hylkäämänsä puolueen johtoon?

Väyrynen ei nujerra Juha Sipilää, vaikka itse saattaisi siihen menestyksekkään presidentinvaalitaiston jälkeisessä hybriksessä aidosti uskoakin.

Joka tapauksessa projekti olisi kitkerä kostoisku keskustan nykyjohdolle.

Median valokeilan säihkeeseen mieltyneelle konkarille se myös takaisi paistattelun julkisuudessa.