Suomen ulkopolitiikka siirtyy nyt vahvasti Niinistön käsiin

Mielipide

28.1.201822:45

Kolumni

Jouni Kemppainen

Presidentinvaali sujui voittajan osalta enemmän kuin odotetusti. Kansa halusi Sauli Niinistön jatkavan. Eikä ihme. Niinistön kokemus ja kansansuosio tehtävässä ovat jo vuosia olleet omaa luokkaansa.

Myös Niinistön ulkopoliittinen ote miellyttää suomalaisia. Hän on tavannut maailman merkittävimmät suurvaltojen johtajat. Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin hänellä on henkilökohtainen suhde. Hänellä on ollut mahdollisuus toimia välittäjänä Euroopan unionin ja Venäjön välisissä konflikteissa. Tässä työssä Niinistö on myös onnistunut ja saavuttanut vahvan luottamuksen isojen EU-maiden johdossa.

Niinistön mahdollisuudet hoitaa tasavallan presidentin tehtävää seuraavien kuuden vuoden ajan vain paranevat. Istuvan presidentin ote ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan vahvistui eilisen vaalituloksen jälkeen. Tulos vahvistaa symbolisesti Niinistön asemaa myös kansainvälisillä areenoilla.

Selvä voitto tuli vaalissa, jossa oli kaikkiaan kahdeksan ehdokasta. Monella kilpakumppanilla oli myös pitkä kokemus ulko- ja turvallisuuspolitiikasta sekä valtiollisesta vastuunkannosta.

Suomen ja Itämeren alueen turvallisuuspoliittinen tila on edelleen epävarma, jos sitä vertaa tilanteeseen ennen Venäjän tekemää Krimin ja Itä-Ukrainan miehitystä. Länsinaapurimme Ruotsi kipuilee omien maanpuolustukseen liittyvien laiminlyöntiensä kanssa ja pohtii suhdettaan läntiseen puolustusliittoon Naton uudelleen.

Niinistö on suhtautunut Nato-jäsenyyteen varauksellisesti. Hän on johdonmukaisesti korostanut tässä asiassa kansalta saatavaa mandaattia. Niinistö on kuitenkin puhunut Suomen turvallisuustilanteesta realistisesti ja kuvannut sitä tavalla, jota kansa ymmärtää.

Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa. Vaalituloksen jälkeen presidentti ottaa tässä asetelmassa yliotteen. Suomen ulkopolitiikka ja erityisesti tulevat turvallisuuspoliittiset ratkaisut ovat nyt vahvasti Sauli Niinistön käsissä.