Lidlin turha saarnata vastuusta Suomi-farmarille

Mielipide

9.9.201610:00

Kolumni

Jussi Martikainen

Munamarkkinoilla kuohuu. Kauppaketju Lidl ilmoitti maanantaina, että se huolii jatkossa hyllyihinsä vain luomu- ja lattiakanaloissa tuotettuja kananmunia. Saksalainen kauppias haluaa näin "edistää vastuullisempien tuotantotapojen yleistymistä".

Käytännössä Lidl siis "vastuullisena" toimijana tuomitsee munien virikehäkkituotannon, jonka osuus suomalaismunista on noin 60 prosenttia. Tuottajat investoivat häkkeihin vain muutama vuosi sitten, kun säädöksiä kiristettiin. Lidlin "vastuullisuus" voi tuntua investointeja tehneistä tuottajista petokselta.

Kaupalla on oikeus päättää valikoimistaan. Lidlin ei silti pitäisi kovin ponnekkaasti mestaroida muita vastuullisuudessa.

Saksalaisketju koristeli vielä keväällä tuotteitaan Suomen lipuilla miten sattui. Lidlille suomalaisuuteen riitti, että tuote oli pakattu Suomessa. Lippuja päätyi muun muassa ulkomaisen kalan ja lihan pakkauksiin sekä tuontileipään. Vastuullisuus oli toiminnasta kaukana.

MT:n uutisen jälkeen viranomaiset puuttuivat toimintaan. Viranomaiset myös seuraavat, menikö oppi perille.

Lidl mainostaa erityisesti edullisia hintojaan. Halvalla ei aina saa priimaa, eikä tuotantotapojen perään sovi liikaa kysellä. Tehokkaan hankintaketjunsa kautta Lidl tuo Suomeen huomattavan määrän ruokaa, joka ei täytä täkäläisiä tuotantovaatimuksia.

Tuonnilla Lidl hyväksyy muun muassa porsaiden hännän katkonnan, kanojen nokkien typistämisen, jotka Suomessa on kielletty. Laillista kyllä, mutta onko vastuullista?

Tuottajien MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kuvaili Lidlin munapolitiikkaa tekopyhäksi. Marttila oli kohtelias.

Marttilan sanoista närkästyi kuitenkin vihreiden Emma Kari. Helsinkiläinen kansanedustaja riensi Lidlin "vastuullisen" toiminnan mannekiiniksi ja syytti Marttilaa "eläinsuojelusta välittävien toimijoiden haukkumisesta". Tekopyhää Kariltakin.

Lidlin markkinaosuus kananmunissa on 15 prosentin luokkaa. Munat Lidlille toimittaa alan eurooppalainen jätti Dava Foods suomalaisilta tuottajiltaan.

Lidl ja Suomen Dava Foods ovat kooltaan sopiva pari. Davan lattiamunat riittävät Lidlin tarpeeseen.

Tuottajien ei tarvitse pelätä, että Lidl maksaisi niistä liikaa. Tuskin maksaa vegaaniksi mielivä Emma Karikaan.

Valtaosa munista – kuten muustakin ruuasta – myydään S-ja K-kaupoissa. Nämä jäävät Lidlin, Emma Karin ja osin Dava Foodsin leimaamina ruokaketjun vastuuttomiksi toimijoiksi. Virikehäkkeihin investoineet tuottajat ja MTK:n Marttila saavat saman leiman.

Dava Foods tiputti Lidlin päätöksen seurauksena osalta tuottajiaan virikehäkeissä tuotetun kananmunan hinnan alle rehukulujen. Tilinauhasta voi päätellä, kenen on aika lopettaa.

Osa tuottajista saa paremman hinnan, koska Dava tarvitsee vielä myös virikehäkkien munia. Pistehinnoittelu on kova temppu entiselle osuuspakkaamolle, mutta arkipäivää kansainvälisessä agribisneksessä. Toki Dava myös tukee sopimustilojen siirtymistä lattiatuotantoon.

Joka tapauksessa Lidlin ekopesu ja Dava Foodsin polkuhinnat iskevät niihin pakkaamoihin, jotka tuottajineen ovat keskittyneet virikehäkkituotantoon.

S- ja K-kaupat kertovat myös (MT 7.9.) toimivansa vastuullisesti – ne jättävät kananmunissa valinnanvapauden kuluttajille. Virikehäkkimunien kieltäminen kaupassa olisi SOK:n valikoimajohtajan Antti Oksan mukaan vastuutonta, koska tuottajat ovat niihin investoineet. Se on hyvin sanottu.

Oikeaa vastuullisuutta kaupalta olisi, jos se lisäksi ymmärtäisi olla juoksuttamatta muita pakkaamoja Davan raskasta alihinnoittelua vastaan. Tämä jää nähtäväksi.

Ruuantuotantoa ohjaavat yhä enemmän kuluttajan toiveet. Tuottajien on menestyäkseen näitä toiveita kuunneltava. Myös Emma Kari tarvitsee ruokansa.

Markkinoiden melskeessä on kyse paljon muustakin. Muna-ala ei ole ainoa, jossa tuottajat ovat menettäneet yhteisen markkinavoimansa kaupalle. Ainoana suurena toimijana tämän on viime vuosiin saakka välttänyt maidontuottajien Valio. Myös se on saanut kotimarkkinoille suuren tanskalaislähtöisen kilpailijan.

Kilpailu on keskeinen osa markkinataloutta. Muna-alan kriisi voi silti olla miniatyyri Suomen maitosektorin tulevaisuudesta.  Osuuskunnissaan maitoaan tuottavien kannattaa seurata, mitä munamarkkinoilla tapahtuu.