Mielipide

Harhaanjohtavia väitteitä naudanlihan tuotannosta

Mielipide 02.04.2017

Ville Lähde: Maaperän hiilivarastojen kasvattaminen on haaste kaikelle tuotannolle.

Alkuvuodesta julkaistu raportti Ilmastonmuutos ja naudanlihan tuotanto Suomessa on herättänyt keskustelua suomalaisen naudanlihantuotannon ympäristövaikutuksista.

Asiantuntijahaastatteluihin perustuva raportti valitettavasti hämärtää tutkimuksen, journalismin ja mainostamisen rajoja, sillä sen tiivistelmä ja yhteenveto eivät ole linjassa haastateltujen asiantuntijoiden lausuntojen kanssa. Tämä luo harhaanjohtavan kuvan siitä, mitä tieteellinen tutkimus sanoo aiheesta.

Raportin yhteenvedossa korostetaan useaan kertaan, että nurmet ovat hiilinielu. Kuten Atte Komonen (Jyväskylän yliopisto) muistutti Maaseudun Tulevaisuudessa 17.2., hiilinielun ja hiilivaraston käsitteitä sekoitetaan julkisessa keskustelussa helposti.

Raportissa selvästi väitetään, että hiiltä sitoutuu nurmiin enemmän kuin sitä vapautuu. Kuten raportissa todetaan runollisesti: nettopäästöt jäävät nukkumaan nurmen alle. Yksikään raportin asiantuntijoista ei kuitenkaan sano näin. Sen sijaan he toteavat, että nurmista vapautuu hiiltä eli ne ovat hiililähde.

Viidestä haastatellusta asiantuntijasta Perttu Virkajärvi (Luke), Juha-Matti Katajajuuri (Luke) ja Hannele Pulkkinen (Luke) toteavat, että tuotannosta on nettokasvihuonepäästöjä. Katajajuuri ja Pulkkinen muistuttavat erikseen, että nurmista vapautuu hiiltä enemmän kuin niihin sitoutuu. Myös Jarmo Juga (MTT) toteaa, että kulutuksen pienentäminen olisi tehokkain tapa vähentää päästöjä.

Silti yhteenvedossa esitetään, että suomalainen tuotanto on hiilineutraalein mahdollinen. Tuotanto joko on hiilineutraalia tai ei ole, ja asiantuntijoiden mukaan se ei ole.

Sen sijaan viljelysmaan mahdollisuudesta toimia hiilivarastoa lisäävänä hiilinieluna tehdään paljon tutkimusta maailmassa. Tämä mahdollisuus koskee kaikkea maataloustuotantoa, mutta se vaatii käytäntöjen perusteellista muuttamista ja jatkuvaa tutkimusta, sillä ilmastonmuutos voi myös lisätä hiilen vapautumista maaperästä.

Kirjakustantaja Thor-Fredric Karlsson rakentaa Maaseudun Tulevaisuuden kirjoituksessaan Kasvisruokabuumi perustuu vääriin olettamuksiin (24.3.) tästä vastakkainasettelun kasvin- ja eläintuotannon välille. Hän esittää jopa hiilinielun ja hiilivaraston käsitteitä sekoittavan väitteen, että laidun on metsää paljon tehokkaampi hiilinielu.

Maaperän hiilivarastojen kasvattaminen on kuitenkin haaste kaikelle tuotannolle eikä peruste vastakkainasettelun korostamiselle. Raportissa Perttu Virkajärvi toki muistuttaa, että suomalaisen tuotannon erityispiirteistä huolimatta kasvisruoalla on naudanlihaa pienemmät kasvihuonepäästöt.

Raportin tiivistelmässä ja yhteenvedossa esitetään, että myös metsien hiilinielu tulisi ottaa huomioon naudanlihan tuotannon ilmastovaikutusten laskennassa. Suurin osa tähän raporttiin haastatelluista asiantuntijoista on raportin mukaan tätä mieltä. Mutta vain kaksi asiantuntijaa lausuu asiasta. Jarmo Juga puolustaa metsien laskemista mukaan, kun taas Juha-Matti Katajajuuri kritisoi sitä voimakkaasti.

Raportissa muistutetaan aivan oikein, että monissa muissa maissa naudanlihan tuotannolla on vakavampia ympäristövaikutuksia. Sademetsätuhot, eroosio ja niukat vesivarat mainitaan useaan kertaan ongelmina, jotka eivät koske suomalaista tuotantoa.

Mutta kuten Hannele Pulkkinen muistuttaa, suomalaista tuotantoa pitäisi verrata niihin maihin, joista naudanlihaa pääasiassa tuodaan Suomeen. Olosuhteet ja tuotantotavat Tanskassa, Saksassa, Hollannissa ja Puolassa ovat melko lähellä täkäläisiä. Niinpä raju erottelu kotimaisen ekoteon ja sademetsälihan välillä jälleen hämärtää keskustelua.

MTK:n, Valion, HK Scanin, Atrian ja Snellmanin tilaaman tiedonhankintaprojektin tekijä on Newsbrokers Oy, joka on lanseerannut hiljaisen reportaasin tuotteekseen. Newsbrokers korostaa objektiivisuutta, riippumattomuutta ja läpinäkyvyyttä. Tiivistelmien ja yhteenvedon harhaanjohtavat väitteet eivät tätä omakuvaa tue. Ne ovat ristiriidassa asiantuntijoiden näkemysten kanssa.

Tämä on sääli, sillä asiantuntijalausunnoissa on tärkeitä huomioita. Eri alueiden tuotantoa ei voida vertailla samoin kriteerein, eli globaalit keskiluvut eivät ole toimiva mittari.

Suomalaisella tuotannolla on erityispiirteitä etenkin vesitaloudessa, rehuntuotannossa sekä maidon ja lihan yhdistelmätuotannossa. Koko suomalaisen ruokajärjestelmän päästöjä on mahdollista vähentää merkittävästi, mutta tämä vaatii tutkimusta, käytäntöjen muutosta ja tuottajien tukemista niiden omaksumiseen.

Alhaiset tuottajahinnat tekevät sen hyvin vaikeaksi.

Ville Lähde

tutkija, BIOS-­tutkimusyksikkö

tietokirjailija

Aiheeseen liittyvät artikkelit