Mielipide

Kasvisruokabuumi perustuu vääriin olettamuksiin

Thor-Fredric Karlsson
Mielipide 24.03.2017

Thor-Fredric Karlsson: Hyvin hoidettu laidun on tehokas hiilinielu.

Tuntuu siltä, että joka viikko tulee markkinoille uusi lihaa imitoiva kasvistuote.

Tuote on tietenkin terveellisempi, eettisempi, luontoystävällisempi ja ilmastoystävällisempi kuin liha. Joko nämä ominaisuudet mainitaan, tai sitten annetaan ymmärtää että asiat ovat juuri näin. Ja uutuustuotteet ovat kaikki täynnä proteiinia.

Eettisesti kasvissyönti on parempaa kuin lihansyönti, jos eettisyydellä tarkoittaa, että kaikki tappaminen on epäeettistä. Ympäristö- ja ilmastokeskustelussa ei kuitenkaan voida niin yksiselitteisesti väittää, että kasvinviljely olisi parempaa kuin lihantuotanto. Ei ainakaan voida väittää että lehmät tai muut märehtijät olisivat aiheuttaneet ilmaston kohonneet hiilidioksidi­pitoisuudet tai ilmaston lämpenemisen.

Märehtijöiden määrä on tänään pienempi kuin 100 tai 50 vuotta sitten. Ilmasto­keskustelussa keskitytään lähinnä päästöjen vähentämiseen, vaikka tiedetään, että kasvinviljely ja karjankasvatus voivat oikein hoidettuna toimia tehokkaina hiilinieluina.

Fotosynteesin avulla kasvi sitoo ilmasta hiilidioksidia ja muuttaa sen hapeksi ja kiinteäksi hiileksi. Parhaimmat kasvit tässä mielessä ovat ruohot.

Lyhyellä ruoholla on lyhyet juuret, pitkällä ruoholla on pitkät juuret. Kun ruoho niitetään tai eläin syö sen lyhyeksi kuolevat pitkät juuret pois, koska niitä ei tarvita, mutta niiden sisältämä hiili pysyy maassa ja muuttuu mullaksi.

Hyvin hoidettu laidun voi sitoa tonneittain hiiltä vuosittain, mutta määrä vaihtelee suuresti, laiduntamis­menetelmästä, ilmastosta ja muista tekijöistä johtuen. Kun maailmassa on arviolta viisi miljardia hehtaaria maa-alueita, jotka voisi muuttaa laidunmaaksi, olisi täysin mahdollista poistaa kaikki ylimääräinen hiilidioksidi ilmakehästä muutamassa vuodessa.

Metsä sitoo myös hiilidioksidia, mutta hiili sitoutuu lähinnä puihin eikä niin paljon maahan. Jos vanhat puut jätetään metsään lahoamaan, palautuu lähes kaikki sidottu hiilidioksidi ilmaan.

Laidun on metsää paljon tehokkaampi hiilinielu.

Laidun, jossa on kymmeniä ruoholajeja ja monta muuta kasvilajia on ylivoimainen hiilinielu verrattuna intensiiviseen kasvinviljelyyn. Intensiivinen kasvinviljely on aina monokulttuuri johon lisätään typpeä ja fosforia. Siinä käytetään myrkkyjä muita kasveja, tuholaiseläimiä, hyönteisiä, hometta ja sairauksia vastaan.

Kun sato korjataan, ei ole tarpeeksi mikro-organismeja muuttamaan kasvin jäänteet maaksi. Uutta multaa ei muodostu, eikä viljely toimi hiilinieluna. Kasvikauden päättyessä maa on paljaana ja auringon ja hapen vaiku­tuksesta maassa oleva hiili oksidoituu hiilidioksidiksi.

Lähes kaikki kasvinviljely vuotaa kasvihuonekaasuja ilmakehään, kun karjankasvatus laitumella oikein hoidettuna toimii hiilinieluna.

Entä metaani (CH4)? Terve hiilipitoinen laidun sisältää paljon metanotrofisia mikroeliöitä, jotka muuttavat metaanin hiileksi ja vedeksi. Ne ovat kaksi ainetta, jotka tekevät hyvää sekä luonnolle että ilmastolle.

Intensiivinen kasvinviljely vuotaa siis hiilidioksidia, mutta intensiivinen eläinkasvatus on vielä pahempi. Eläinten rehu on intensiivisesti kasvatettua maissia, vehnää tai soijaa. Rehu kuljetetaan pitkiä matkoja ja tuotantolaitoksilla, navetoissa, kanaloissa ja sikaloissa syntyy suuria määriä lantaa, jota ei kannata kuljettaa takaisin pelloille, missä siitä olisi hyötyä.

Pahimmissa tapauksissa lanta valuu luontoon missä se saastuttaa ja rehevöittää vesistöjä. Parhaimmissa tapauksissa siitä tehdään metaania, jota polttaessa syntyy energiaa, vettä ­kulmasta sekään ratkaisu ei ole paras mahdollinen.

Intensiivinen kasvinviljely vuotaa siis hiilidioksidia mutta intensiivinen eläinkasvatus on vielä pahempi. Eläinten rehu on intensiivisesti kasvatettua maissia, vehnää tai soijaa. Rehu kuljetetaan pitkiä matkoja ja tuotantolaitoksilla, navetoissa, kanaloissa ja sikaloissa syntyy suuria määriä lantaa, jota ei kannata kuljettaa takaisin pelloille missä siitä olisi hyötyä. Pahimmissa tapauksissa lanta valuu luontoon missä se saastuttaa ja rehevöittää vesistöjä. Parhaimmissa tapauksissa siitä tehdään metaania jota polttaessa syntyy energiaa, vettä ja hiilidioksidia! Ilmastonäkökulmasta sekään ratkaisu ei ole paras mahdollinen.

Hyvin hoidettu laidun on hyvin tehokas hiilinielu, maa-ainesta tuotetaan koko ajan lisää ja laitumen kyky ottaa vastaan ja sitoa vettä ja kosteutta paranee joka vuosi.

Kostea maa tuottaa pohjavettä, se kosteuttaa ilman ja tasaa yön ja päivän väliset lämpötilaerot. Se ehkäisee tulvia, ja pitkässä juoksussa parantaa ilmastoa.

Tässä esittämät väitteeni ovat varmaan monelle uusia. Lisätietoja ja lähteitä löytyy netistä hakemalla TedTalks: Joel Salatin: Cows, Carbon and Climat; Tony Lovell: Soil carbon – Putting carbon back where it belongs – In the earth; Allan Savory: How to green the deserts and reverse climate change.

Vastaavaa tietoa löytyy suomeksi Nicolette Hahn Nimanin kirjasta Pihvin Puolustus.

Jokainen saa tietenkin syödä mitä haluaa, mutta jos ryhtyy vegaaniksi tai kasvissyöjäksi ei välttämättä kannata viitata luonnonsuojelu- tai ilmastosyihin.

Thor-Fredric Karlsson

Kustantaja

Atar Kustannus

Helsinki

Juttua täydennetty 24.3.2017 klo 13:38

Aiheeseen liittyvät artikkelit