Pääkirjoitus

Eläinten hyvinvointi on osa vientitarinaa

Pääkirjoitus 10.11.2017

Omia vahvuuksia pitää esitellä rohkeasti.

Suomalaisen ruuan vientiin panostetaan tällä hetkellä vahvasti. Tänä vuonna ruokaviennin arvon arvioidaan nousevan noin 1,7 miljardiin euroon. Tavoitteena on, että vuonna 2020 ruokaviennin arvo olisi kolme miljardia euroa. (MT 6.11.)

Vaikka tavoite on kova, se ei ole mahdoton. Esimerkiksi Ruotsin ruuan viennin arvo on noin viisi miljardia euroa.

Finpron elintarvikealan toimialajohtajan Esa Wrangin mielestä suomalaisen ruuan mahdollisuudet ovat huikeat. Vientitavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin muun muassa sitä, että elintarvikeyritysten pitää panostaa enemmän suoraan kuluttajille markkinoitaviin tuotteisiin. Nyt vienti on pääosin raaka-aineita.

Vaikka viennin lisääminen vaatii paljon työtä ja kohdemarkkinoiden tuntemusta, on suomalaisella ruualla monia vahvuuksia. Meillä on puhtaat vedet, ilma ja viljelysmaat. Suomalaisen ruuan vahvuuksia ovat muun muassa antibioottien vähäinen käyttö ja saparolliset siat sekä nokalliset broilerit.

Etelä-Euroopassa käytetään antibiootteja jopa 20 kertaa enemmän kuin Suomessa. Sikojen saparot katkotaan monissa maissa varmuuden vuoksi, vaikka EU:n lainsäädäntö sen kieltää. Sikojen häntien katkominen kiellettiin EU:ssa jo vuonna 2001, mutta vain Suomi ja Ruotsi noudattavat lakia.

Suomessa on haluttu lisäksi säädellä muun muassa ruuan turvallisuutta, laatua ja eläinten hyvinvointia tiukemmin kuin suuressa osassa kilpailijamaita. Tämän pitäisi olla kilpailuetu, mutta se on muuttunut pikemminkin haitaksi, koska tieto suomalaisen ruuan laadusta ei aina tavoita kauppaa ja kuluttajia edes kotimaassa.

Suomalaisen ruuan vahvuuksista on jaksettava puhua sekä kotimaassa että ulkomailla. On erittäin hyvä, että suomalaisten eläinten hoidosta ollaan kiinnostuneita myös EU:ssa. Suomalaisia ruuantuottajia on kutsuttu kertomaan, miten saparollista sikaa pystytään tuottamaan.

MTK:n sikaverkoston vetäjä, auralainen Taru Antikainen kertoi maanantaina Euroopan maataloustuottajien järjestön Copa-Cogecan sikatyöryhmälle suomalaisista tuotantotavoista. Ruskolainen Timo Heikkilä esitteli tuotantotapoja tiistaina EU:n sianlihantuotannon kansalaisvuorovaikutustyöryhmässä.

Antikainen kertoi eurooppalaisten tuottajajärjestöjen edustajille, miten Suomessa tuotetaan antibioottivapaata sianlihaa ilman, että sikojen häntiä leikataan. Tuottaminen on mahdollista, koska Suomessa sikojen terveys on hyvä, kaikki mahtuvat yhtä aikaa syömään ja karsinoissa on riittävästi tilaa.

Antikaisen mukaan suomalaisia tuotantomenetelmät kiinnostivat eivätkä ne herättäneet vastaväitteitä. Sen sijaan kysymykset siitä, millaisia lisäkustannuksia eläinten hyvinvointia edistävät toimenpiteet aiheuttavat, yllättivät Antikaisen.

On hyvä, että Antikainen lupasi tarkat laskelmat Irlannissa tapahtuvaan esitykseensä mennessä. Eläinten hyvinvoinnista aiheutuvat kustannukset ovat oleellista tietoa muun muassa kilpailukyvyn kannalta. Niistä olisi hyvä kertoa myös kotimaassa.

Eläinten hyvinvointi on hyvä vientituote joko sellaisenaan tai oleellisena osana suomalaisen ruuan markkinointia.

Markkinoinnissa on aina kysymys myös mielikuvista. Hyvän ja laadukkaan tuotteenkin markkinointi tarvitsee tuekseen tarinan. Hyvien ja uskottavien tarinoiden luominen tuotteille ei ole helppoa.

Suomalaiselle ruualle ei tarvitse keksiä tarinaa, se on jo olemassa. Hyväkään tarina ei riitä, jos ei ole ihmisiä, jotka levittävät tarinaa. Omia vahvuuksia pitää Antikaisen ja Heikkilän tavoin esitellä rohkeasti, koska kukaan muu ei sitä tee meidän puolestamme.