Pääkirjoitus

Kokoomuksella on huoli keskustasta

Pääkirjoitus 13.11.2017

Edellisen vaalikauden kokemukset ovat kokoomuksella muistissa.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa olevien puolueiden sopu on ollut monta kertaa lujilla. Viime kesänä perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen näytti jo varmalta, että hallitus kaatuu. Hallituksen pelasti perussuomalaisten hajoaminen.

Hallituspuolueiden välejä on eniten hiertänyt, ja hiertää edelleen, maakunta- ja sote-uudistukset. Uudistusten voimaantulo on jouduttu jo lykkäämään vuodella eteenpäin, eikä ole vieläkään varmaa syntyykö uudistuksia lainkaan.

Kokoomuksen ajamaa valinnanvapaus on ollut vastatuulessa sekä asiantuntijoiden keskuudessa että eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Hallituksen tuorein versio valinnanvapaudesta on nyt lausuntokierroksella. Jos kokoomuksen ajama valinnanvapaus ei toteudu, kaatuu myös keskustan ajama maakuntauudistus.

Oman lisänsä keskustan ja kokoomuksen väliseen vääntöön tuovat kannatusmittaukset.

Keskustan ja kokoomuksen kannatusluvut mielipidemittauksissa pysyivät viime vuoden loppuun saakka suurin piirtein samalla tasolla. Tämä vuoden aikana luvuissa on tapahtunut isoja muutoksia. Keskustan kannatus on romahtanut, mutta kokoomuksen kannatus on noussut.

Vaikka puolueiden kannatus mitataan oikeasti vaaleissa, on vaalien välillä tehtävillä mittauksilla oma vaikutuksensa sekä puolueiden välisiin suhteisiin että puolueiden sisällä käytäviin keskusteluihin.

Keskustan eduskuntaryhmästä onkin alkanut kuulua entistä enemmän arvostelua kokoomuksen ajamaa valinnanvapausmallia kohtaan. Helsingin kokoomuslainen pormestari Jan Vapaavuori on puolestaan lähtenyt pontevasti vastustamaan keskustan maakuntamallia.

Kokoomusta on syytetty kaksilla rattailla ajamisesta. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen kiistää syytöksen. Hänen mukaansa Vapaavuori ei puhu kokoomuksen suulla, vaan helsinkiläisten edustajana. (MT 10.11.)

Kokoomusnuorten maataloustukiin kohdistuvan arvostelun Jokinen jättää omaan arvoonsa.

Hallitusyhteistyö sujuu Jokisen mielestä hyvin, ja hän on tyytyväinen hallituksen tuloksiin. Jokisen mukaan nykyinen hallituspohja voisi jatkaa seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Tämän hetkisillä kannatusluvuilla se saattaa olla vaikeaa.

Jokinen myöntää, että puolueiden suosioluvuilla on vaikutuksensa hallituksen ilmapiiriin. Kokoomuksessa ei Jokisen mielestä kuitenkaan ilakoida hallituskumppanin ahdingolla. Hän toivoo, että keskustan kannatus mielipidemittauksissa kohensi sille tasolle, jossa sen "kuuluisi olla".

Jokinen ymmärtää jopa keskustan eduskuntaryhmässä esiintyvää sote-arvostelua. Hän pitää sitä kuitenkin harmillisena ja ihmettelee, että keskustalaiset arvostelevat oman ministerinsä esitystä.

Jokisen huoli keskustasta voi tuntua oudolta, mutta kokoomuksen huoleen on vankat perusteet. Jos keskustan kannatusluvut eivät tokene, saattaa hallituksen taival päättyä jo ensi keväänä.

Kokoomuksen kannalta se merkitsisi uutta epäonnistumista sote-uudistuksen tekemisessä. Kaikki pitäisi aloittaa alusta, eikä uusien hallituskumppanien kanssa valinnanvapauden ajaminen ainakaan helpottuisi. Edellisen vaalikauden kokemukset ovat muistissa.

Huolimatta kohonneista suosioluvuista ei kokoomuksessa ole polttavaa halua ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin, koska puolueella on hallituksessa yliote. Keskustallakaan ei ole nykyisillä kannatusluvuilla intoa uusiin vaaleihin.

Hallituksen tulevaisuuden kannalta kokoomuksen pitäisi olla huolissaan myös sinisten olemattomasta kannatuksesta. Hallituspuolueilla on eduskunnassa nyt 105 edustajaa. Kun Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan, hallituksen enemmistö kutistuu entisestään.

Kokoomuksella on hallituskumppaneista niskalenkkiote. Ainakaan Jokisen mielestä vastustajaa ei pidä selättää, koska pistevoitto riittää.