Pääkirjoitus

Suomen taival on menestystarina

Pääkirjoitus 04.12.2017

Suomen rakentamiseen tarvitaan jatkossakin meitä kaikkia.

Keskiviikkona vietetään itsenäisyyspäivää. Satavuotiaalla Suomella on historia, josta voi olla ylpeä. Köyhästä, syrjäisestä kehitysmaasta on itsenäisyyden aikana kehittynyt maa, joka on noussut lähes kaikissa asioissa maailman kärkimaiden joukkoon.

Vaikka itse emme aina osaa arvostaa asioita, jotka meillä ovat hyvin, antavat muut meille tunnustusta. Tilastokeskus on kerännyt listan asioista, joissa Suomi on maailman kärjessä. Lista on häkellyttävän pitkä. Saavutuksista on syytä olla terveellä tavalla ylpeitä, mutta muistaa, että menestyksen eteen on tehtävä työtä joka päivä.

Vaikeuksitta ja ilman suuria uhrauksia tuloksiin ei ole päästy. Sotien lisäksi taloudelliset lamat ovat koetelleet useaan otteeseen. Kaikesta huolimatta Suomi ja suomalaiset ovat pystyneet nousemaan sillasta ja jatkaneet sisukkaasti eteenpäin.

Viime vuosien kokemukset osoittavat, että pystymme edelleen kokoamaan voimamme ja nousemaan vaikeasta tilanteesta.

Vielä puolitoista vuotta sitten arviot Suomen taloudesta olivat synkkiä, eikä tunnelin päässä näkynyt valoa. Esimerkiksi Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju arvioi tuolloin, että tuoreen hallituksen ajama yhteiskuntasopimus jää torsoksi eikä siitä ole odotettavissa viennin parantajaa.

Kangasharju ei ollut synkistelyssään yksin, vaan kaikki ekonomistit ja ennustelaitokset ennakoivat heikon talouskasvun jatkuvan. Kilpailukykysopimukseksi muuttunut yhteiskuntasopimus kuitenkin saatiin aikaan.

EU:n komissio arvioi maaliskuussa 2016, että Suomi on ainoa maa Kreikan ohella, jonka talouskasvu jää alle prosentin. Kreikka oli vielä Suomea jäljessä, mutta järjestyksen arvioitiin vaihtuvan tänä vuonna. Komissio lähetti Suomelle muistutuksen, että Suomi rikkoi edellisenä vuotena kasvu- ja vakaussopimuksen mukaisia velka- ja alijäämäkriteereitä.

Talousennustajat eivät olleet onneksi oikeassa, vaan talouskasvu pääsi jälleen kerran yllättämään asiantuntijatkin. Talouskasvun suhteen pahnan pohjimmaisena olleesta maasta on runsaassa vuodessa tullut euroalueen veturi, jonka talous kasvaa nyt nopeammin kuin muissa euromaissa.

Vaikeina vuosina kotimainen kysyntä piti taloutta pinnalla, mutta nyt myös vienti vetää. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tuoreen arvion mukaan Suomen talouskasvu jatkuu vahvana myös kaksi seuraavaa vuotta.

Suomi on ollut koko historiansa ajan viennistä riippuvainen maa. Tärkeimmät vientituotteet ovat olleet peräisin pääosin metsästä. Vaurautta on hankittu tervan, lankkujen, sellun ja paperin myynnillä. Vaikka vientivalikoima on vuosisadan aikana laajentunut, metsäteollisuus on edelleen vahvasti esillä.

Talouskasvun hedelmät pitää kyetä jakamaan niin, ettei kukaan jää kyydistä. Suomen rakentamiseen tarvitaan jatkossakin meitä kaikkia ja koko Suomen voimavaroja.

Pääministeri Urho Kekkonen kirjoitti vuonna 1952 kirjan "Onko maallamme malttia vaurastua". Kirjassaan Kekkonen muistutti, että lyhytaikaisten voittojen sijasta on tähdättävä tulevaisuuteen ja koko maan yhteiseen hyvään. Talouteen tuli panostaa kehittämällä aluetalouksia, ja hyvinvointia piti jakaa entistä laajemmalle ja aiempaa tasaisemmin.

Edellä mainitut ajatukset ovat aina ajankohtaisia.

Itsenäisyyspäivän viettoon kuuluvat vahvat perinteet. Suomen satavuotispäivänä muistetaan erityisen juhlallisin menoin Suomen itsenäisyyden turvanneita sankarivainajia.

Perinteisten seppeleiden ja kynttilöiden laskun lisäksi sankarihaudoilla järjestetään itsenäisyyspäivänä kunniavartioita, joissa kunkin haudan kohdalla seisoo vartiossa samanikäinen henkilö kuin sankarivainaja oli kaatuessaan.

Maaseudun Tulevaisuus toivottaa kaikille hyvää itsenäisyyspäivää.