Pääkirjoitus

100-vuotias Suomi juhli tyylillä yhdessä

Pääkirjoitus 08.12.2017

Yhteistä todellisuutta tarvitsemme myös Linnanjuhlien välillä.

Kulunut vuosi on täyttynyt 100-vuotiaan Suomen itsenäisyyttä juhlistaneista tapahtumista. Juhlat huipentuivat kesiviikkona, itsenäisyyspäivänä.

Sinivalkoiset värit näkyivät paitsi koko Suomessa, myös maailmalla – Saana-tunturilta Kilpisjärveltä aina Etelä-Amerikkaa myöten. Kuin tilauksesta myös eteläinen Suomi sai itsenäisyyspäiväksi valkean lumipeitteen.

Suomi on näkynyt viime päivinä vahvasti kansainvälisessä mediassa. Pääpaino on luonnollisesti ollut Suomen ihmeellisessä tarinassa – siinä, kuinka köyhänä kehitysmaana aloittanut itsenäinen kansa on vuosisadassa noussut hyvinvoinnin ja demokratian mittareilla maailman kärkeen. Tämän ihmeen näyttivät myös suomalaiset itse juhlapäivänään muistavan.

Vaikka vuosi vielä jatkuu, voi jo nyt todeta, että suomalaiset ovat juhlineet yhdessä ja tyylillä. "Yhdessä" on ollut myös juhlavuoden keskeinen teema.

Suomen erikoisuuksiin kuuluu, että vuoden katsotuimmaksi tv-ohjelmaksi nousee toistuvasti tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto, Linnanjuhlat. Tänäkin vuonna presidenttiparin ja vieraiden kättelyä ja juhlintaa linnassa seurasi suorassa lähetyksessä peräti 2,7 miljoonaa suomalaista.

Linnanjuhlia on usein moitittu eliitin juhlaksi. Presidentti tietysti päättää, ketä kutsuu, mutta juhlissa ovat jo kauan olleet edustettuina kaikki kansanosat.

Linnanjuhlien tv-lähetys on kenties ainoa tapahtuma, joka saattaa käytännössä koko kansakunnan yhteen – saman todellisuuden äärelle. Vaikka itse juhlat ovat koreilevat, ne näyttävät meille sen laajan kulttuurien ja erilaisten ihmisryhmien kirjon, josta suomalaisuus perimmiltään koostuu.

Ei ole yhtä oikeaa suomalaisuutta, vaan erilaisten ihmisten kyky kokea yhteisyyttä ja osallisuutta arvokkaasta maastamme – ja samalla vastuuta toinen toisistamme.

Suomi on paitsi hämmästyttävän menestynyt, myös valtavasti muuttunut sadassa vuodessa. Muutokset jatkuvat varmasti, mutta menestys on kiinni suomalaisista itsestään.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi itsenäisyyspäivänä, ettei Suomen seuraavalle vuosisadalle oikein tohdi toivoakaan yhtä vahvaa kehitystä kuin taakse jäänyt vuosisata on antanut – riittäisi, että asiat menisivät edelleen hyvään suuntaan.

Vaikka kehitys voi aina yllättää, presidentti uskalsi kuitenkin toivoa paljon. Huipulta on vaikea parantaa suoritusta. Samalla monet muutokset maailmalla – ja myös Suomessa – saattavat kääntää kehityksen pyörää taaksepäin.

Maailmanpolitiikassa puhaltavat kylmät tuulet. Ilmastonmuutos ja sen käynnistämät sodat ja kansainvaellukset heijastuvat Suomeenkin. Myös työn muutokset vaikuttavat arkeen ja turvallisuuden tunteeseen.

Yksi suomalaisuuden vahvuus on ollut, että vaikka keskenämme riitelemme välillä mitättömistä asioista, todellisten uhkien edessä olemme yhtä. Tähän vahvuuteen pitää voida luottaa jatkossakin.

Uuden vuosisadan haaste Suomelle voi olla yhteisen todellisuuden katoaminen. Se uhkaa sitä enemmän, mitä vähemmän uskallamme katsoa omien kupliemme ulkopuolelle.

Kuplia syntyy muun muassa asuinpaikan, koulutuksen, tulotason ja työllisyyden perusteella. Jos kuplien todellisuudet liiaksi erkanevat, eivät suomalaiset kohtaa uuden vuosisadan uhkia ja mahdollisuuksia enää yhdessä.

Kaikki eivät sitä ehkä toivokaan. Viime vuodet ovat maailmalla näyttäneet, että hajanaisia kansoja on yllättävän helppo ohjailla myös maan rajojen ulkopuolelta.

Suomen 100-vuotisjuhlinta yhdisti suomalaiset raikkaalla, jopa iloisella tavalla. Yhteistä todellisuutta tarvitsemme silti myös Linnanjuhlien välillä.