Pääkirjoitus

Talous tarvitsee kaikkia teitä

Pääkirjoitus 11.12.2017

Hallitus toisensa perään on antanut liikenneverkon rapistua.

Kilpailu liikenneväylien rahoituksesta on perinteisesti ollut kovaa, koska tarve on ollut aina huomattavasti suurempi kuin jaossa oleva rahamäärä.

Viime vuosina pääkaupunkiseudun suuret liikennehankkeet ovat menestyneet rahoituskilpailussa maakuntien liikenneväyliä paremmin. Liikenneviraston tekemän selvityksen mukaan neljän viime hallituksen aikana yli puolet valtion uusiin liikennehankkeisiin käyttämästä rahasta on kohdistunut entisen Etelä-Suomen läänin alueelle. (MT 9.10)

Joka tapauksessa niukat määrärahat ovat johtaneet siihen, että teiden korjausvelka on kasvanut miljardeihin. Julkisten teiden korjausvelaksi arvioidaan noin 2,5 miljardia euroa. Tieyhdistyksen mukaan kuntien ja kaupunkien omistamien teiden sekä yksityisteiden korjausvelka on samansuuruinen.

Hallitus toisensa perään on antanut liikenneverkon rapistua. Erityisesti yksityisteiden rahoitusta on leikattu useaan kertaan. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus päätti hidastaa liikenneväylien rapautumista korjausvelkapaketilla. Vaikka 600 miljoonan euron lisäpanostus hallituskauden aikana on tervetullut, se riittää vain pysäyttämään korjausvelan kasvun.

Väyläinvestointien painottumista Etelä-Suomeen perustellaan usein väestön keskittymisellä. Talouselämän ja koko maan kilpailukyvyn näkökulmasta asia ei ole läheskään yksiselitteinen. Suomen talouskasvu ja kilpailukyky ovat hyvin vahvasti sidottu liikenneväylien toimivuuteen koko maassa.

Teiden ja muiden väylien hyvä kunto koko maassa on välttämätöntä Suomen taloudelle. Perjantaina julkistetun Elinkeinoelämän kuljetukset tieverkolla -selvityksen mukaan pienten teiden merkitys taloudelle on oletettuakin tärkeämpi. (MT 8.12.)

Jos tiestön käyttöarvo olisi täysin ymmärretty, ei raportin mukaan korjausvelkaa pitäisi olla lainkaan. Korjausvelka ei kuitenkaan ole ylitsepääsemätön kun sitä verrataan siihen, että tiestö mahdollistaa usean kymmenen miljardin euron vientitulot vuosittain.

Selvityksessä todetaan, ettei sillä ole merkitystä, kuinka suuri osuus alemman tieverkon kuljetuksilla on. Olennaista on esimerkiksi se, että ilman alempiasteisten teiden varsilta tulevaa puuta ei metsäteollisuutta olisi lainkaan. Käytännössä metsäteollisuus käyttää kaikkia Suomen teitä.

MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola painottaa pienten teiden tärkeyttä. Hänen mukaansa pieniä teitä tarvitaan muun muassa siksi, että lähes kaikki metsäteollisuuden raaka-aineiden ja vientituotteiden kuljetukset kulkevat niiden kautta. Sama tilanne on myös maatalouteen, elintarviketeollisuuteen ja moneen muuhun yritystoimintaan liittyvissä kuljetuksissa.

Mäki-Hakola muistuttaa, että jos jokin osa tieverkosta halvaantuu, katoaa samalla myös Suomen talouden kilpailukyky.

Teiden huono kunto ei kosketa vain talouselämän kuljetuksia, koska suuri osa suomalaisista asuu huonokuntoisten teiden varsilla. Yksityisteitä on Suomen noin 454 000 kilometrin tieverkosta yli 350 000 kilometriä. Yksityisteitä pitkin kulkee myös suuri määrä teollisuuden kuljetuksista. Vaikka nykyinen hallitus on korottanut yksityisteiden valtionapua, niihin riittää rahaa vain 13 miljoonaa euroa vuosittain.

Raportin päätelmät koko tieverkon merkityksestä eivät ole maakunnissa asuville yllätys. Olisi kuitenkin hyvä, jos kaikki päättäjät tutustuisivat raporttiin ja sen tuloksiin. Väestömäärä ei voi olla ainoa eikä aina edes tärkein mittari liikenneinvestoinneista päätettäessä.

Parlamentaarinen työryhmä pohtii parhaillaan liikenneverkon ylläpitoa ja kehittämistä. On tärkeää, että työryhmä saa aikaan kestävän ratkaisun, koska suomalaiset tarvitsevat kaikkia teitä.