Pääkirjoitus

Kaupan on aika myöntää ongelmat

Pääkirjoitus 20.12.2017

Vapaaehtoiset tavat viljelijän aseman parantamiseksi ovat epäonnistuneet.

Päivittäistavarakauppa on Suomessa keskittynyttä. Kahden suurimman kauppaketjun yhteenlaskettu markkinaosuus on yli 80 prosenttia. Vahva markkinaosuus heijastuu vahvasti kaupan asemaan muun muassa elintarvikeketjussa.

Maaseudun Tulevaisuuden elokuussa julkaiseman selvityksen mukaan kauppa pystyy sanelemaan ruokayrityksille hinnan, sopimusehdot sekä muuttamaan halutessaan ehtoja kesken sopimuskauden. Jos ehdot eivät yritykselle kelpaa, eivät tuotteet pääse kaupan hyllyille. Ääneen yritykset eivät uskalla asiasta puhua. (MT 14.8.)

Myös MTK on kysynyt syksyn aikana tuottajilta kokemuksia kauppatavoista. Lyhyessä ajassa kyselyyn tuli kymmeniä epäilyjä hyvien kauppatapojen vastaisesta toiminnasta. Kyselyyn oli mahdollisuus vastata nimettömänä.

 

Kauppa on toistuvasti kiistänyt esiin nousseet sopimattomat kauppatavat. Kaupan mukaan ongelmat on korjattu, jos sellaisia on esiintynyt. Kauppa vetoaa myös kaupan, teollisuuden ja MTK:n yhdessä teettämään tutkimukseen, jonka mukaan ruokaketjussa ei ole ongelmia.

MTK:n esittämään ruokavaltuutettuun kauppa suhtautuu kielteisesti. Kaupan mukaan alan itsesäätelyelin – Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta – riittää. Näin siitä huolimatta, ettei lautakunta käsitellyt vuosiin yhtään tapausta.

Muutama vuosi sitten kilpailulakia muutettiin niin, että sellaiset yritykset ovat määräävässä markkina-asemassa, joiden markkinaosuus päivittäistavarakaupan vähittäismyynnissä Suomessa on vähintään 30 prosenttia. Sekä S- että K-ryhmät kuuluvat tähän joukkoon.

Kilpailu- ja kuluttajavirastosta apua ei ongelmiin kuitenkaan ole löytynyt. Reiluus ei ole viraston mukaan ensisijainen tarkastelukohde kilpailulain näkökulmasta. Virasto lähestyy asiaa kuluttajien näkökulmasta.

 

Paineet kauppatapojen siistimiseen ovat kuitenkin lisääntyneet. MTK:n lisäksi tuottajien asemaa elintarvikeketjussa halutaan parantaa lainsäädännöllä sekä EU:ssa että kotimaassa. MT:n kyselyn mukaan myös enemmistö kuluttajista on sitä mieltä, että kauppa käyttää vahvaa asemaansa väärin.

Maatalouskomissaari Phil Hoganin valmisteleman lainsäädännön epäreilujen kauppatapojen kitkemiseksi pitäisi valmistua ensi vuoden alkupuolella. Hankkeella on vahva EU:n parlamentin ja komission tuki. Hoganin asettama työryhmä perusteli lainsäädännön tarvetta sillä, että vapaaehtoiset yritykset parantaa tuottajien asemaa ovat epäonnistuneet.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) aikoo esitellä alkuvuodesta kansallisen lainsäädännön.

Nyt joukkoon on liittynyt yllättäen myös maaliskuussa uuden alun ottanut Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta. Lautakunta kutsui viime viikolla alan toimijoita koolle vastamaan esille nousseisiin epäkohtiin. Esillä olivat vanhat tutut ongelmat. (MT 18.12.)

 

Lautakunnan tietoon on tullut tapauksia, joissa kauppa oli muun muassa kieltäytynyt tekemästä kirjallista sopimusta, ja tuottajan ja kaupan välisiä sopimusehtoja on muutettu jälkikäteen. Kauppa on myös vaatinut hinnanalennuksia, jos kaikki tilattu tavara ei ole mennyt kaupaksi.

On aivan selvä asia, että ruokaketjun tulonjaossa ja kauppatavoissa on ongelmia. Kaikki muut tahot ovat sen huomanneet ja pyrkivät muuttamaan käytäntöjä. Kaupankin on aika luopua jarruttamisesta ja lähteä avoimesti muutokseen mukaan.

Elintarvikeketjulla on vaativa tehtävä huolehtia, että kuluttajat saavat halumaansa ruokaa turvallisesti ja kohtuulliseen hintaan. Ruokavaltuutetun valvomat hyvät kauppatavat ovat olennainen osa tätä kokonaisuutta. Ne ovat myös kaupan etu.

Juttua tarkennettu 27.12. klo 15:12. Elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan tietoon on tullut tapauksia, joissa kauppa on kieltäytynyt tekemästä kirjallisia sopimuksia. Lautakunta ei kuitenkaan ole vielä ottanut kantaa asiaan.