Pääkirjoitus

Maaseudun rooli vahvistuu edelleen

Pääkirjoitus 27.12.2017

Odotukset ja vaatimukset maaseudun elinkeinoja kohtaan kasvavat.

Maaseudun ja erityisesti maa- ja metsätalouden rooli nousee tulevaisuudessa entistäkin tärkeämmäksi. Kysymys ei ole pelkästään ruuan ja puun tuottamisesta, vaan niiden lisäksi maaseudun rooli vahvistuu ympäristö- ja ilmastopolitiikassa.

Se, että EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta (cap) on tullut osa ympäristöpolitiikkaa, on näkynyt jo pitkään EU:n päätöksenteossa. Erilaisten ympäristötukien lisääminen capiin on paisuttanut maatalousbyrokratian kestämättömäksi. Vaikka maatalouspolitiikkaa on aina uudistusten yhteydessä luvattu yksinkertaistaa, ei siinä tähän mennessä ole onnistuttu.

Uudistukset eivät ole aina johtaneet ilmaston kannalta toivottuihin tuloksiin.

Esimerkiksi meneillään olevalle ohjelmakaudelle räätälöity viherryttäminen ei ole Euroopan tilintarkastustuomioistuimen mukaan tuottanut ympäristön ja ilmaston kannalta toivottuja tuloksia (MT 22.12.). Viherryttäminen on kuitenkin lisännyt järjestelmän monimutkaisuutta. Tulevalla ohjelmakaudella viherryttämisestä luovutaan.

Ilmastopolitiikassa maataloutta on pidetty osana ongelmaa eikä ratkaisuna siihen. Marraskuussa Bonnissa pidetyssä YK:n ilmastokokouksessa näytti siltä, että käsitykset ovat muuttumassa.

MTK:n ympäristöjohtajan Liisa Pietolan mielestä maatalouden merkitys ratkaisijana ilmastopolitiikassa ymmärrettiin ensimmäisen kerran. Pietola arvioi, että tämä ymmärrys auttaa meneillään olevassa capin uudistamisessa. (MT 22.11.).

Pietola muistuttaa, että maatalous on yksi harvoista keinoista sitoa ilmassa olevaa hiiltä takaisin maaperään ja pitää maaperään sitoutunut hiili maaperässä.

Metsien roolista ilmastotoimissa on keskusteltu kuluvan vuoden aikana erittäin paljon EU:n muokatessa ilmasto- ja energiapolitiikkaa ympäristöystävällisempään suuntaan. Näissä pyrkimyksissä metsien merkitys korostui. Näin siitä huolimatta, vaikka metsäosaaminen monissa EU-maissa on heikkoa.

Osaamattomuus näkyi muun muassa siinä, että Suomen metsistä uhkasi tulla laskennallinen hiilidioksidin päästölähde, jos hakkuita lisättäisiin. Suomalaisilla oli kova työ vakuuttaa muiden maiden edustajat siitä, että hyvän metsänhoidon ansioista metsämme kasvavat huomattavasti suunniteltujakin hakkuita enemmän.

Pari viikkoa sitten EU-parlamentin, jäsenmaiden ja komission välisissä neuvotteluissa päästiin ratkaisuun, joka ei todennäköisesti uhkaa suunniteltujen investointien edellyttämiä lisähakkuita.

Uusituvasta energiasta puhutaan EU:ssa paljon. Konkreettiset teot ovat silti jääneet monissa jäsenmaissa toistaiseksi vähäisiksi, vaikka tavoitetasot ovat melko alhaiset.

EU:n yhteinen tavoite on nostaa uusiutuvan energian osuus 27 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Viime vuonna uusiutuvien osuus oli Euroopan ympäristökeskuksen EEA:n mukaan vajaat 17 prosenttia. Suomelle EU on asettanut uusiutuvan energian tavoitteeksi 40 prosenttia. Suomi saavuttaa tavoitteen tänä vuonna.

Joulun alla EU:n jäsenmaiden ministerit määrittelivät kehittyneiden liikennepolttoaineiden minimitavoitteeksi kolme prosenttia. Suomessa näiden polttoaineiden osuus on jo kymmenen prosenttia. Suomen tavoite on nostaa biopolttoaineiden osuus Suomen liikenteessä 30 prosenttiin vuoteen 2030.

Ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa maaseutu on avainasemassa, mutta samalla odotukset ja vaatimukset maaseudun elinkeinoja kohtaan kasvavat.

Arvioiden mukaan vuoteen 2030 mennessä maailmassa tarvitaan 50 prosenttia enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän puhdasta vettä. Samaan aikaan päästöjä pitää vähentää rajusti.

Näihin kaikkiin haasteisiin ratkaisu löytyy elinvoimaiselta maaseudulta.