Pääkirjoitus

Talouskasvu yllättää ehkä ensi vuonnakin

Pääkirjoitus 29.12.2017

Myös opposition on syytä toivoa hallituksen onnistuvan työllisyystavoitteessaan.

Suomen talous kasvaa parhaillaan kovaa vauhtia. Noin kolmen prosentin tuntumaan yltänyt kasvu on EU-maiden kärkitasoa. Mikä parasta, se voi yllättää ennustajat myönteisesti myös alkavana vuonna. Samalla se pelastaa hallituspuolueiden mahdollisuudet menestyä runsaan vuoden kuluttua pidettävissä eduskuntavaaleissa.

Myönteisten talousnäkymien kannalta olennainen on Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) keskiviikkona julkistama luottamusindikaattori. Se on perinteisesti ennustanut suomalaisten yritysten näkymiä huomattavan hyvin. Nyt EK:n lukemat teollisuudelle olivat paremmat kuin kertaakaan sitten vuoden 2007.

Vaikka rakentaminen ja kauppa jatkavat suhdannenousun huipulla, teollisuuden merkitystä Suomelle ei voi vähätellä. Viennistä riippuvaisen vähäväkisen maan kannalta teollisuus tuottaa investointeja, alihankintoja, verotuloja sekä kunnille että yksityisille ja ennen kaikkea työtä sen tekijöille.

Maakuntien kannalta teollisuus on monesti muita elinkeinoja tärkeämpi hyvinvoinnin lähde. Jo pelkästään siitä syystä, että isot tehtaat sijaitsevat muualla kuin pääkaupunkiseudulla – myös tulevaisuudessa.

Tilastokeskus kantoi keskiviikkona oman kortensa taloustoiveiden kekoon. Sen mukaan peräti 51 prosenttia suomalaisista uskoo maan talouden edelleen kohenevan alkavan vuoden aikana. Pessimistejä oli 8 prosenttia.

Kun tuoreimmat ennusteet ynnää aiempiin ja omaa lievästi myönteisen mielenlaadun, on täysin mahdollista odottaa, että Suomen talous kasvaa ensi vuonna samaa vauhtia kuin tänäkin vuonna.

Jos näin käy, maan hallituksella on edelleen mahdollisuudet päästä lähelle 72 prosentin työllisyystavoitettaan. Vaikka tämä olisi suuri symbolinen voitto pääministeri Juha Sipilälle (kesk.), valtiovarainministeri Petteri Orpolle (kok.) ja työministeri Jari Lindströmille (sin.), sen toteutumista kannattaa kyllä oppositiossakin toivoa.

Niin paljon helpompaa seuraavan hallituksen on lähteä ratkomaan suomalaisten ikääntymiseen ja valtionvelan taittamiseen liittyviä ongelmia, jotka joka tapauksessa ovat edessä.

Kaikki loppuu aikanaan, mutta seuraavaa taantumaa ei kannata lähteä vielä edes povaamaan. Nykyisen kasvun vauhti kannattaa hyödyntää nyt viimeistä desimaalin kymmenystä myöten.

Erityisen tärkeää talouskasvun jatkuminen olisi Suomen kilpailukyvyn parantamisen kannalta. Vaikka työnantajajärjestöt eivät ole syystä tai toisesta pitäneet asiaa meneillään olevien liittokierrosten aikana esillä, se on tärkeä.

Viime vuonna tehdyn kilpailukykysopimuksen merkitys on ollut iso. Nollakorotukset, kolmen päivän työajan lisäykset ja työnantajamaksujen lievennykset ovat parantaneet kotimaisten yritysten tilannetta. Kun Euroopan keskuspankin elvytys ja muutenkin parantunut kansainvälinen kysyntä on täyttänyt investointihyödykkeitä myyvien suomalaisyritysten tilauskirjoja, Suomen talouden hämmästyttävä nousu on ollut mahdollista.

Suomi on monilta osin ottanut jo Ruotsin kiinni. Vientiteollisuuden sopimuskorotukset mahdollistavat myös Euroalueen muiden keskeisten kilpailijoiden saavuttamisen. Paljon riippuu nyt julkisen sektorin ja kotimaisten palvelualojen korotuksista.

Suomalaisen sopimusyhteiskunnan on edelleen mahdollisuus näyttää kyntensä. Maltilliset korotukset mahdollistaisivat kansalaisten vaurastumisen myös useina seuraavina vuosina.