Pääkirjoitus

Suomi menestyy vain yhteistyöllä

Pääkirjoitus 03.01.2018

Suomen ensimmäiset sata vuotta ovat olleet menestykselliset.

Viime vuosi oli koko Suomelle merkittävä juhlavuosi. Sen lisäksi, että Suomi juhli satavuotiasta itsenäisyyttä, juhlivat monet kansalaisten perustamat yhteisöt satavuotista taivaltaan. Muiden muassa pyöreitä vuosia juhlivat MTK sekä monet tuottajien alueelliset ja paikalliset yhdistykset.

Tuottajien juhlavuotta varjosti poikkeuksellisen vaikea satokausi. Viileää ja sateista kasvukautta seurasi myöhäiseksi venynyt sadonkorjuu. Kaikkea satoa ei pystytty korjaamaan, ja satotappiot olivat mittavat. Vaikeuksista huolimatta kaikki mahdollinen tehtiin sadon talteen saamiseksi.

Vaikea satokausi lisäsi tuottajien pitkään jatkunutta taloudellista ahdinkoa. Toivottavasti uusi vuosi tuo parannusta tuottajien asemaan. Sääolosuhteille emme voi mitään, mutta odotukset kohdistuvat valmisteilla olevaan lainsäädäntöön, jonka avulla tuottajien asemaa pyritään parantamaan elintarvikeketjussa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö palasi uudenvuodenpuheessaan itsenäisyyden juhlavuoteen. Niinistö mielestä on ollut sykähdyttävää seurata, kuinka juhlamieli vuoden mittaan valtasi maan.

Niinistön mukaan juhlavuoden sanoma oli selkeä: Suomen suunta on onnistunut, joten sillä tiellä on hyvä jatkaa tulevaisuuteen. Presidentin mielestä juhlavuoden tunnus "Yhdessä" koettiin menestyksemme salaisuutena ja myös tulevaisuutemme avaimena.

Vaikka Niinistö on tyytyväinen, että Suomen talous on kääntynyt hukatun vuosikymmenen jälkeen nousuun, varoitti hän kamreerimaiseen tyyliinsä velkaantumisen riskeistä. Hän muistutti, että sen lisäksi, että olemme viennistä riippuvainen maa, olemme riippuvaisia suurten keskuspankkien politiikasta. Niinistön mielestä kohtuullinen varovaisuus on nyt paikallaan.

Tulevaisuus näyttää presidentin mukaan positiiviselta, koska meillä on taitoa olla maailman kehityksen mukana.

Suomen itsenäisyyden ensimmäiset vuodet olivat vaikeat. Niinistö palautti puheessaan mieliin, ettei itsenäisyyden alku ei ollut "yhdessä", vaan perin pahoin erillään. Itsenäisyyden vuotta seurasi kansalaissodan vuosi, eivätkä kaikki arvet ole sadan vuoden aikana parantuneet.

Niinistön mielestä itsenäisyyden alkuvuosista on otettava oppia: On osattava kunnioittaa toisten mielipiteitä, vaikka itse ajattelisi toisin.

Kansallisen yksituumaisuuden lisäksi Niinistö muun muassa linjasi Suomen roolia suurissa kansainvälisissä haasteissa. Ilmastonmuutos ei ole hänen mielestään mielipidekysymys vaan todellinen uhka. Niinistön mukaan Suomi ottaa ja kantaa ilmastonmuutoksen torjunnassa vastuuta, mutta jokaisen meistä on osaltamme otettava vastuuta.

Vaikka Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on vakaa, niin maailmalla myllertää. Niinistön on huolissaan siitä, että EU ja YK ovat jääneet kasainvälisessä keskustelussa syrjään.

Presidentti Niinistön uudenvuodenpuhe oli myös presidenttiehdokkaan puhe. Presidentinvaalien ensimmäinen kierros on 28.1. Ennakkoäänestys alkaa jo parin viikon kuluttua. Poikkeuksellisen suurta kannatusta mielipidemittauksissa nauttivan Niinistön puhe olikin sovinnollinen ja kansakunnan eheyttä korostava. Perinteisesti presidentti toivotti puheensa lopuksi kaikille Jumalan siunausta.

Jos hallituksen esitykset sote- ja maakuntauudistuksista hyväksytään kevään aikana eduskunnassa, järjestään syksyllä ensimmäisen kerran maakuntavaalit. Maakuntavaltuustojen tehtävä on huolehtia, että maakunnan asukkaita kohdellaan tasapuolisesti. Valta tuo maakunnille mukanaan myös vastuun.

Itsenäisen Suomen ensimmäiset sata vuotta ovat olleet vaikeuksista huolimatta menestykselliset. Meistä itsestämme riippuu, millainen on tulevaisuus. Yhtenäisyydessä on pienen kansakunnan voima.