Pääkirjoitus

Biotaloudella on laajeneva reviiri

Pääkirjoitus 24.01.2018

Puupohjaiset tuotteet ovat valmiina valloittamaan markkinat.

Suomen valitsemaa biotalousstrategiaa on arvosteltu muun muassa siitä, että puun käytön lisääminen pienentää hiilivarastoa. Arvostelua ei ole vähentänyt, että lisähakkuidenkin jälkeen Suomen metsät kasvavat hakkuita enemmän.

Esimerkiksi luxemburgilaisen vihreän europarlamentaarikon Clauden Turmesin mielestä Suomi ja Ruotsi pitäisi erottaa EU:sta, koska maiden hallitukset estivät EU:ta rakentamasta yhtenäisiä eurooppalaisia kestävyyskriteerejä. Vihreiden pettymyksen syynä on Euroopan parlamentin viikko sitten hyväksymät energialinjaukset.

Päätösten arvostelijoilta on unohtunut, että Suomi ja Ruotsi ovat uusiutuvan energian kärkimaita Euroopassa. Molemmat maat ovat saavuttaneet uusiutuvalle energialle vuoteen 2020 asetetut tavoitteet etuajassa.

Jos EU:ssa halutaan saavuttaa asetetut uusiutuvan energian tavoitteet, pitää katse kääntää niihin maihin, joissa uusiutuvan energian määrä on lähes olematon. Suomesta ja Ruotsista voi ottaa mallia.

On ymmärrettävää, että puun energiakäyttö on ollut vahvasti esillä, koska EU:ssa on tehty päätöksiä tulevasta ilmasto- ja energiastrategista. Keskittyminen puun polttamiseen ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa biotalouden laajuudesta ja merkityksestä. Biotalous on paljon muutakin kuin energiaa, joka on pääasiassa metsänhoidon ja metsäteollisuuden sivutuote.

Viime aikoina on puhuttu paljon muovisaasteista. Ellen MacArhur Foundationin pari vuotta sitten julkistaman raportin mukaan meriin joutuu vuosittain ainakin kahdeksan miljoonaa tonnia muovia. Muovien tuotannon arvioidaan nelinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Raportin mukaan vain viisi prosenttia muovista kierrätetään.

EU:n tuoreella muovistrategialla pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista ja ehkäisemään muovijätteen aiheuttamia ympäristöhaittoja erityisesti merissä. Muovisaasteen vähentämiseksi EU haluaa lisätä muovien kierrätystä. Tavoitteena on, että vuonna 2030 muovipakkauksista kierrätetään 55 prosenttia.

On hyvä, että kierrätykseen panostetaan nykyistä enemmän. Suomessa sitä on tehty vuosikymmeniä. Esimerkiksi 4H-nuoret ovat keränneet lannoitesäkkejä jo vuodesta 1975 lähtien. Viime kesän saalis oli yli 650 000 kiloa. Se on 70 prosenttia maatiloille toimitetuista säkeistä.

Kiertotaloudessa Suomi on muutenkin edelläkävijöitä. Sitra valittiin äskettäin Davosissa Maailman talousfoorumissa maailman johtavaksi julkisen sektorin kiertotaloustoimijaksi. Sitra on valmistellut maailman ensimmäisen kiertotalouden tiekartan, jonka pohjalta Suomen hallitus ja Sitra julkaisivat viime syksynä kiertotalouden toimenpideohjelman.

EU:n tavoite muovien suhteen voisi olla kunnianhimoisempi. Ympäristön kannalta kierrätystäkin tehokkaampi keino on korvata öljystä valmistettuja muoveja puuperäisillä tuotteilla. Puusta voi valmistaa lähes kaikkea, mitä öljystäkin.

Maailman tekstiileistä valmistetaan 65 prosenttia öljypohjaisesta polyesteristä ja 23 prosenttia puuvillasta. Puuvillan tuottaminen kuluttaa valtavat määrät vettä alueilla, joissa siitä on pulaa. Puuvillan tuottaminen vaatii koko ajan enemmän torjunta-aineita. Öljystä valmistetuista kankaista kulkeutuu vesistöihin erittäin haitallisia mikromuoveja.

Puuvilla ja synteettiset kuidut voidaan korvata puupohjaisilla raaka-aineilla.

Tutkimusta ja tuotekehitystä tarvitaan lisää, mutta kestävällä metsätaloudella ja siihen pohjautuvalla biotaloudella on jo nyt ratkaisun avaimet moniin maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin.

Jos poliittista tahtoa riittää, ovat puu ja puupohjaiset tuotteet valmiina valloittamaan markkinat. Kuluttajat voivat omilla valinnoillaan vauhdittaa muutosta.