Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus

Maausko auttaa viljelijää eteenpäin

Pääkirjoitus 19.05.2017

Ilman maauskoa eivät ruokapöydät täyty

Viileä kevät on hidastanut kylvötöiden aloittamista. Vaikka kevään etenemisessä on aina maan eri osissa eroja, ovat alueelliset erot kylvötöissä tänä vuonna poikkeuksellisen suuret. Joillakin alueilla kylvöjä jo lopetellaan, mutta osassa maata odotellaan lumien sulamista.

Etelä-Suomessa kylvöt ovat vajaan viikon ja maan keskiosissa viikosta kahteen viikkoon normaalista kylvöajasta myöhässä. Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla kylvöt ovat ainakin kaksi viikkoa myöhässä. Esimerkiksi Kainuussa osa pelloista on edelleen lumen alla.

Alkuviikon sääkartat osoittivat, kuinka eri tahtiin kevät on edennyt eri puolilla Suomea. Sääkartalla on ollut yhtä aikaa metsäpalovaroituksia, ruohikkopalovaroituksia ja lumisateesta johtuvia kelivaroituksia.

Terminen kasvukausi ei ole vielä suuressa osassa maata edes alkanut. Ilmatieteen laitoksen mittausten mukaan tehoisan lämpösumman nollaraja oli alkuviikoista Jyväskylän eteläpuolella. (MT 17.5.)

Esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen Ylistaron mittauspisteessä lämpösummaa oli viime viikon loppuun mennessä kertynyt vain yksi aste. Pitkän ajan keskiarvo on 57 astetta. Kevät on Etelä-Pohjanmaalla lämpösumman perusteella lähes kolme viikkoa myöhässä.

Pro Agrian tiistaina julkistaman kasvutilannekatsauksen mukaan Etelä-Suomen rannikkoalueella kylvöt olivat loppusuoralla. Etelä-Suomessa kevätviljoista oli kylvetty noin 20–30 prosenttia. Etelä-Pohjanmaan suotuisimmalla alueella, Kyrönmaalla, kevätkylvöistä oli tehty noin 10 prosenttia. Koko Suomen kevätkylvöt olivat aivan aluillaan, koska kaikista kylvöistä oli tehty vain vajaat viisi prosenttia.

Tilanne muuttuu kuitenkin nopeasti, koska pelloilla tehdään nyt pitkää päivää. Jos odotettu lämpöaalto viikonloppuna tulee, alkaa pelloilla todellinen vilske. Se näkyy myös liikenteessä. Tiellä liikkujilta vaaditaan malttia, koska pelloilta toiselle siirtyvät koneet hidastavat liikennettä.

Kotimaisen ruuan tuotannon tärkeydestä vallitsee laaja yhteisymmärrys, muutamaa äänekästä poikkeusta lukuun ottamatta. Arvostelijoiden mielestä esimerkiksi maataloustuista voisi Suomessa luopua, koska tuista huolimatta maatalous tuottaa tappiota.

Jos maataloustuet lopetettaisiin maailmasta, joutuisivat kuluttajat maksamaan ruuasta todella paljon enemmän kuin tällä hetkellä. Nykyisillä maailmanmarkkinahinnoilla ruuan tuottaminen ei ole kannattavaa missään.

Ruuan tuotannon arvostelijat eivät anna arvoa maaseudulle, viljelijöiden työlle eivätkä kotimaiselle puhtaalle ruualle. Notkuvien ruokapöytien äärestä ei ole syytä arvostella ruuan tuottajia. Ruuan tuotannon heikko kannattavuus ei ole tuottajien vika. Maatilojen rakennemuutos ja parantunut tehokkuuskaan eivät auta, koska Suomessa maksetaan Euroopan alhaisinta tuottajahintaa.

Tuottajien talous ollut kovalla koetuksella, koska alhaiset tuottajahinnat eivät ole vuosiin kattaneet kustannuksia. Pro Agrian laskelmien mukaan viljanviljely tuotti viime vuonna viljalajista riippuen tappiota 110–220 euroa hehtaarilta. Tappiollinen vuosi oli jo neljäs peräkkäin.

Huolimatta siitä, että viljelijöiden taloudellinen tilanne on ollut huono jo pitkään, herättää kevät viljelijöissä kerta toisensa jälkeen toiveikkuutta, maauskoa. Se on tärkeää, koska ilman viljelijöiden maauskoa eivät ruokapöydät täyty. Pelkällä maauskolla ja toiveikkuudella eivät viljelijätkään elä, vaan tuotannon pitää olla myös taloudellisesti kannattavaa.

Maanviljelijälle keväällä on erityinen merkitys. Maaseudun Tulevaisuuden maaliskuussa tekemän kyselyn mukaan toukotyöt ovat raskaudesta ja kiireestä huolimatta parasta maatilan töissä.

Kasvun ihme on jälleen käsillä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit