Pääkirjoitus

Omaisuuden voi myydä vain kerran

Pääkirjoitus 16.05.2016

Lypsävää lehmää ei kannata myydä, ellei aio hankkia parempaa sen tilalle.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puhui jo ennen vaaleja, että valtion tase pitää saada tuottamaan nykyistä paremmin. Hallitusohjelmassa sovittiinkin uusista kärkihankkeista, joiden rahoitus on tarkoitus järjestää myymällä valtion omaisuutta.

Hallitus on päättänyt tehdä kärkihankkeisiin miljardin euron kertasijoituksen vuosina 2016–2018. Rahaa tarvitaan myös liikenneväylien kunnostukseen luvatun 600 miljoonan euron kattamiseen.

Sipilälle valtion omistajapolitiikka on tärkeä asia, koska hän ensimmäisenä pääministerinä otti omistajaohjauksen vastuulleen. Viime viikolla Sipilä kertoi, miten yhteistä omaisuuttamme on tarkoitus hallinnoida tulevaisuudessa.

Hallituksen tarkoituksena on perustaa kehitysyhtiö. Sinne sijoitetaan valtion omistuksia, jotka voidaan tulevaisuudessa myydä. Uuteen yhtiöön siirretään muun muassa Altia, Ekokem ja Kemijoki. Näistä valtio on valmis luopumaan kokonaan, koska niillä ei hallituksen mukaan ole strategista merkitystä.

Lisäksi uuteen yhtiöön siirretään osia Vaposta, Arctiasta, Nesteestä ja Postista. Näistä yhtiöistä valtio ei luovu kokonaan.

Sipilän mukaan kehitysyhtiöstä ei tule pelkkä myyntikonttori, vaan sen tarkoituksena on laittaa alulle myös jotakin uutta.

Uuden luominen edellyttää joskus luopumista vanhasta, mutta sitä ei kannata tehdä hinnalla millä hyvänsä. Omaisuuden voi myydä vain kerran. Sen jälkeen tuotto jää saamatta, ellei myyntirahoja sijoiteta uuteen kasvuun. Tähän mennessä näin ei ole tehty.

Myyntiä harkitessa pitää ottaa huomioon nykyinen taloustilanne ja yhtiöiden vaikutus koko yhteiskuntaan. Velkaantuva valtio tarvitsee rahaa, mutta kannattako myydä sellaista omaisuutta, jonka tuotto on suurempi kuin lainan korko?

Alkoholiyhtiö Altian myynti on ollut esillä moneen kertaan. Vuosituhannen alussa Altian myyntiä nousi vastustamaan Pro Koskenkorvaliike. Silloin eduskuntakaan ei ollut valmis luopumaan Altian enemmistöomistuksesta, mutta suostui 49,9 prosentin omistusosuuden myyntiin.

Viime vaalikaudella valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala (vihr.) ajoi Altian myymistä kokonaan. Myyntiä kannatti muiden muassa valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.).

Vuoden 2014 kesäkuussa eduskunta hyväksyi Altian myyntivaltuudet. Keskusta ja perussuomalaiset äänestivät vastaan. Silloinen maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) totesi joulukuussa 2014, ettei Altian myynnissä olisi mitään järkeä, jos sen toiminnot eivät säily Suomessa.

Valtio omistaa Altian edelleen, mutta yhtiön tulevaisuuden kannalta on merkittävää, ovatko puolueiden kannat muuttuneet.

Hallituksen yksi kärkihanke on biotalouden edistäminen. Altia on yksi suomalaisen biotalouden tämän hetken lippulaivoista. Yhtiö jalostaa kolmasosasta markkinoille tulevasta ohrasta etanolin lisäksi valkuaisrehua eläimille, hiilidioksidia teollisuudelle ja tärkkelystä paperin valmistukseen. Mitään ei mene hukkaan, sillä ohran kuoret käytetään energiaksi.

Kysymys on myös huoltovarmuudesta, jonka kannalta myös Vapo on tärkeää. Ekokemin todennäköinen päätyminen Fortumille vahvistaisi valtion omistusta yhtiössä.

Jos Altia myydään, toimintojen säilyminen Suomessa ei ole varmaa. Ulkomaisia ostajia saattaa kiinnostaa etanolin valmistusta enemmän Altian vahvat brändit.

Kemijoki ja Neste ovat uusiutuvan energian tuottajina merkittäviä yhtiöitä, joiden säilyttäminen kotimaisessa määräysvallassa on perusteltua. Postinjakelun yleispalveluvelvoitteesta ei pidä missään vaiheessa luopua.

Valtion omaisuuden myynnin kannattajien mielestä valtion omistukselle pitää olla peruste. Näin varmasti on, mutta erityisen vankat perusteet tarvitaan omaisuuden myynnille.

Lypsävää lehmää ei kannata myydä, ellei aio hankkia parempaa sen tilalle.