Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus

Päästölaskelmissa liikaa epävarmuutta

Pääkirjoitus 09.08.2017

Päästöjen mittaaminen aiheuttaa ongelmia.

Euroopan unionissa tehdään tämän vuoden aikana päätöksiä, joiden avulla unioni pyrkii saavuttamaan Pariisin ilmastokokouksessa antamansa päästöleikkauslupauksen. Päätökset perustuvat laskelmiin, joiden tieteellisestä pohjasta voi olla perustellusti eri mieltä.

EU:ssa jo päätettyjen ja suunnitteilla olevien päästörajojen seurauksena suomalaisia uhkaa satojen miljoonien eurojen lasku.

EU:ssa käytössä oleva laskukaava aiheuttaa sen, että Suomen metsistä uhkaa tulla hiilidioksidin päästölähde, vaikka metsämme kasvavat suunnitelujakin hakkuita reippaasti enemmän. Hakkuita vastustavien mielestä metsiä ei saa hakata, koska hiilivarasto pienenee. Samassa yhteydessä ei muisteta sitä, että hakkuut ja metsänhoito lisäävät puiden kasvua ja kasvattavat hiilinielua.

Turvetta ja puuta käyttäville voimalaitoksille on tulossa noin 400 miljoona euron lasku vuoteen 2021 mennessä. Turve- ja puukattiloiden päästörajat ovat paljon tiukemmat kuin kivi- ja ruskohiiltä käyttävien laitosten, joiden alennettu päästöraja on lähes nelikertainen turve- ja puukattiloihin verrattuna.

Rajojen asettaminen ei perustu päästöjen määrään, vaan ne perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tekniikkaan. Rajat on asetettu toiminnassa olevien referenssilaitosten eli erimerkkilaitosten perusteella. Energiateollisuus ry:n asiantuntijan Heidi Lettojärven mukaan päästörajat on kyllä johdettu referenssilaitoksista, mutta kaikille on vähän epäselvää, miten johtopäätökset näistä laitoksista tehtiin. (MT 2.8.)

Päästökaupan ulkopuolisten kasvihuonekaasujen jyvityksessä EU:n jäsenmaiden kesken käytettiin laskukaavana jäsenmaiden bkt:tä eikä suinkaan päästöjen määrää. Näiden laskelmien perusteella Suomen pitää leikata päästöjä vuoteen 2030 mennessä 39 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Se on kolmanneksi eniten EU:n jäsenmaista.

Osataan sitä Suomessakin. Omakotitalojen energiatodistusten arvosana määriteltiin talon lämmitysmuodon eikä todellisen energiankulutuksen mukaan. Esimerkiksi kaukolämpö katsottiin paremmaksi kuin sähkölämmitys, vaikka kaukolämpö olisi tuotettu kivihiilellä ja sähkö vesivoimalla.

Arvostelua synnyttävien epävarmojen laskukaavojen lisäksi maailmanlaajuisten päästöjen mittaaminen ja niistä raportoiminen on puutteellista.

Britannian yleisradioyhtiö BBC:n selvityksen mukaan epätarkkuudet ja puutteet päästöjen raportoinnissa ovat suurempi uhka Pariisin ilmastosopimukselle kuin Yhdysvaltojen vetäytyminen sopimuksesta (Yle.fi 8.8.).

Sopimuksen mukaan valtioiden pitäisi arvioida kasvihuonepäästöjensä määrä kahden vuoden välein. BBC:n selvityksen mukaan kaikki päästöt eivät näy raporteissa tai niihin liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Puutteita on erityisesti kehittyvien maiden päästöraporteissa.

Puutteita löytyy myös eurooppalaisten maiden mittauksista. Se ei ole kovinkaan suuri yllätys, koska vakavia puutteita on esiintynyt aikaisemmin muun muassa joidenkin EU-maiden valtiontalouden kirjanpidossa.

Italian päästöjä tarkastelleiden sveitsiläisten tutkijoiden mukaan Italian päästöt ovat olleet maan YK:lle antamissa selvityksissä mitattuja vähäisempiä. Italian viranomaisten mielestä sveitsiläisten mittaukset ovat virheellisiä.

Ilmastopäätösten perusteet ovat huteralla pohjalla. Laskentakaavat perustuvat muuhun kuin luonnontieteeseen ja mittaustulokset – ainakin osaksi – niin sanottuun luovaan kirjanpitoon.

EU ja koko maailma tarvitsee uskottavaa ilmastopolitiikkaa, joka perustuu tehokkaisiin ja todellisiin päästövähennyksiin.

Aiheeseen liittyvät artikkelit