Pääkirjoitus

Sadepiina laittaa tuottajat koville

Pääkirjoitus 13.09.2017

Tuotteista saatava hinta on jopa satoa tärkeämpi.

Taakse jäävä kesä on ollut säiltään sellainen, ettei moni viljelijä ole ehtinyt oman tilanpitonsa aikana vastaavaa nähdä. Monin paikoin yhtä kylmää on edellisen kerran ollut katovuonna 1987 – 30 vuotta sitten.

Suuressa osassa maata viljasato ei ole vielä ehtinyt tuleentua. Jos valmista viljaa olisikin, jatkuvat sateet pitävät puimurit talleissaan. Kun päivä lisäksi lyhenee vauhdilla, kasvustojen kosteus ei ainakaan pilvisinä päivinä ehdi juuri haihtua.

Laonneet viljat uhkaavat mädätä peltoon. Sateiden jatkuessa pellot alkavat myös pettää korjuukaluston alla. Kadon uhka ja vaikeat työolot laittavat viljelijän koville niin fyysisesti kuin henkisestikin.

Kuten aina, kasvukauden erot maan sisällä ja tuotantosuuntien välillä ovat suuria. Lounais-Suomen vilja-alueilla satonäkymät ovat edelleen melko hyvät. Lähes koko maassa viileys ja kosteus ovat suosineet nurmen kasvua.

Moni viljelijä joutuu kuitenkin jännittämään erityisesti viljasadon kypsymistä ja lopulta harkitsemaan myös, onko sadon korjaaminen enää taloudellisesti mielekästä.

EU:n maatalouspolitiikassa keskeistä on viljelytuotteiden matalahintajärjestelmä, jota kompensoidaan tuottajille maksettavalla tuella. Normaalioloissa järjestelmä palkitsee huonosti hyvän sadon tuottajaa. Katovuonna järjestelmä kuitenkin pienentää viljelijän taloudellista riskiä.

Myös sadonkorjuuvelvoitteen poistuminen säädöksistä voi vaikeana syksynä nousta arvoonsa – pellolle ei ole enää pakko mennä, kun se olosuhteiden vuoksi on järjetöntä.

Viljelijöille säiden ja satojen vaihtelu vuosien välillä ei ole vierasta. Töitä pelloilla tehdään aina säiden armoilla – toisinaan ne suosivat, joskus vastustavat.

Vaikea sadonkorjuusyksy tulee nyt kuitenkin hankalaan paikkaan. Taloudellisesti vaikeita vuosia on takana jo jonossa. Moni tila ajautuisi sadon menetyksen seurauksena maksu­vaikeuksiin.

Kokonaisuudessaan kyse on viljelijöiden jaksamisesta. Voi olla, että se joutuu tänä syksynä poikkeuksellisen koville.

Kovassakin paikassa auttaa se, ettei ongelmia jää hautomaan yksin. Jaksamiseen liittyviä asioita kannattaa jakaa perheen, ystävien sekä tuottajakollegoiden kesken. Jaettu kuorma on aina kevyempi, eivätkä ongelmat pääse kasvamaan yli mittasuhteittensa.

Melan Välitä viljelijästä -hanke sai hallitukselta ansaitsemansa lisä­rahoituksen. Työssä jaksamisen lisäksi hankkeesta tuetaan tilojen talous­neuvontaa.

Satokauden onnistumisessa on aina kyse myös kotimaisen ruuan riittävyydestä. Kotimaisen ruuan tulevaisuuden kannalta yksittäisen vuoden satoa merkittävämpää on kuitenkin maatalouden kannattavuus ja tuottajien asema markkinoilla.

Suurikaan sato tai tuotantomäärä ei helpota, jos tuotteen hinta ei kata kustannuksia.

Sekä Suomessa että muualla EU:ssa tuottajan asema on havaittu heikoksi. Vahva kauppa on hallinnut ruokaketjun tulonjakoa. Ketjun alkupää – viljelijät ja elintarviketeollisuus – on joutunut tyytymään rippeisiin.

Samalla kun EU etsii keinoja tuottajan aseman vahvistamiseen, Suomessa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) valmistelee esitystä kaupan vallankäytön rajaamiseksi. Listalla on tiettävästi ainakin kauppa- ja sopimuskäytäntöjä valvovan viranomaisen perustaminen (MT 11.9.).

On erittäin tärkeää karsia ruokaketjun sisältä epäasialliset, toisen osapuolen oikeuksia loukkaavat kauppatavat. Niitä näyttää esiintyvän erityisesti kaupan ja ruokayritysten välillä.

Kauppatapojen siistiytyminen korjaisi myös ruokaketjun tulonjakoa. Tätä viljelijät kaipaavat nyt yhtä paljon kuin aurinkoisia korjuukelejä.