Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus

Suomen on nyt syytä varustautua

Pääkirjoitus 17.02.2017

Ruotsi ei Nato-asiassa Suomelta kantaa kysele, eikä siitä ainakaan välitä.

Suomen puolustuskyvyn vahvistaminen on tällä hetkellä yksi hallituksen tärkeimmistä hankkeista. Tämä asia myös etenee toisin kuin monet muut hallituksen hankkeet. Syytä onkin. Kansainvälinen tilanne on tällä hetkellä niin epävarma, että puolustuksen osalta ei ole varaa perääntymisiin.

Myös tapa, jolla puolustuksesta puhutaan, on muuttunut. Vaikka sodasta ei ole syytäkään puhua, sotilaallisen iskun mahdollisuudesta keskustellaan jo avoimesti. Siihen myös varaudutaan. Reserviläisten ja varusmiesten valmiutta toimia kriisitilanteissa on jo nopeutettu. Kertausharjoitusmenettelyä on tehostettu ja niistä kieltäytyminen on tehty vaikeammaksi.

Myös kovan kohun aiheuttanut kaksoiskansalaisten käyttö Suomen turvallisuuden kannalta keskeisissä tehtävissä selkiytyy. Laki pyritään saamaan voimaan jo ensi vuoden alusta. Tunnuksettomien maahan tunkeutuvien niin sanottujen vihreiden miesten torjumiseen joudutaan myös varautumaan.

Suomi osti äskettäin yhdessä Viron kanssa tykkejä Etelä-Koreasta. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) linjasi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa, että Suomi voisi hankkia myös yhdessä aseita Ruotsin kanssa. Muutenkin länsinaapurin kanssa tehtävä sotilaallinen yhteistyö edistyy pääministerin mukaan vauhdilla. Hänen mukaansa Suomi ei aio esittää rajoja tälle yhteistyölle (MT 15.2).

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) korosti myös yhtenäisen Euroopan unionin roolia Suomen turvallisuutta lisäävänä tekijänä. Britannian ero ja USA:n presidentin Donald Trumpin tempoileva ulkopolitiikka ja epäselvä suhtautuminen Naton jäsenmailleen antamiin turvatakuisiin vain lisäävät EU:n omien toimien merkitystä (MT 15.2.)

Suomen varustautuminen on kallista, mutta tämä hinta on nyt maksettava. Pääministerin mukaan tiedossa olevat hävittäjä- ja alushankinnat on syytä maksaa vaikka velkarahalla (MT 15.2)..

Viesti oli selvä myös puolustusministeri Jussi Niinistöllä (ps.), joka totesi eilen puolustusselontekoa esitellessään, että Suomen nostaa sodan ajan joukkojen lukumäärää 50 000 sotilaalla 280 000:een.

Yhteistyö sekä Ruotsin että EU:n kanssa on varmasti Suomelle hyväksi, mutta kuten monesti, se on vaikeampaa kuin tavallinen työ. Historia osoittaa, kuinka vaikeaa Suomen on saada lännestä tukea sodan uhatessa. Jopa Ruotsi-Suomen aikana länsinaapuri keskittyi puolustamaan lähinnä omaa aluettaan. Suomen rooliksi on jäänyt taistelukenttänä oleminen.

Alati esillä olevaan Nato-keskusteluun kannattaa suhtautua niin ikään maltillisesti. Sekä Maaseudun Tulevaisuus että Yle ovat kysyneet kansalaisten Nato-kantoja viime kuukausien aikana. Tulokset ovat samansuuntaisia. Enemmistö vastustaa tiukasti, mutta epävarmojen osuus on noussut.

On lähdettävä myös siitä, että Nato-jäsenyys on Ruotsille selvästi Suomen kanssa tehtävää yhteistyötä tärkeämpää. Ruotsi ei Suomen kantaa kysele eikä ainakaan välitä siitä. On myös selvää, että Ruotsi voi olla Natolle selvästi Suomea vaarattomampi kumppani, kun se mahdollisesti uusia jäseniä ottaa.

Oma varustautuminen ja viisas ulkopolitiikka ovat kuitenkin Suomen ykkösaseita kiihtyvässä kansainvälisessä turbulenssissa. Suomen on tehtävä selväksi, että se pystyy puolustamaan maataan uskottavasti. Samalla Suomen on vältettävä tilanne, jossa tällaista kykyä jouduttaisiin testaamaan.

Vuoropuhelua Venäjän kanssa on pidettävä yllä kaikissa oloissa. Presidentti Sauli Niinistön yhteydet presidentti Vladimir Putiniin ovat tästä hyvä ja jämäkkä esimerkki. Suomella on myös oma roolinsa EU:n ja Venäjän välisten suhteiden hoidossa. Myös tämä on nykytilanteessa arvokas mahdollisuus.

Aiheeseen liittyvät artikkelit