Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus

Toivo herää ruuan viennissä

Pääkirjoitus 07.06.2017

Elintarvikevienti nousee sittenkin Ukrainan kriisin jälkeen.

Toiveikkuus elintarvikeviennin osalta on viriämässä. Myönteisimmän puheenvuoron on esittänyt elintarvikeviennin veteraani Esa Wrang. Hänen mukaansa nykyisenlaista positiivista tunnelmaa ei Suomen ruokaviennissä ole nähty koskaan. (MT 5.6.)

FinnPron elintarvikkeiden Food from Finland -ohjelmaa vetävän Wrangin näkemystä ei ole syytä vähätellä. Hänellä on asiasta neljännesvuosisadan kokemus. Ennen virkamiesuraa Wrang teki käytännön vientityötä sekä Leafissa että Raisiossa.

Vaikka Wrang olisi arviossaan edes osaksi oikeassa, se on kuitenkin jo paljon. Niin heikkoa kehitys elintarvikesektorilla on viime vuodet ollut.

Toiveikkuutta tukee tammi-helmikuun tullitilasto. Sen mukaan elintarvikevienti kasvoi 14 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Ilahduttavaa nyt virinneessä viennissä on sen suuntautuminen Venäjän ja lähimarkkinoiden sijasta uusiin kohteisiin.

Kasvua haetaan nyt kauempaa. Atrian ja HKScanin ponnistelut sianlihan viemiseksi Kiinan valtaville markkinoille ovat käynnistyneet lupaavasti. Läpimurto on yhä tekemättä, mutta viestit ovat positiivisia. Ilahduttavaa on myös, että yhtiöt ovat pohtineet voimiensa yhdistämistä esimerkiksi yhteiseen vientiorganisaatioon.

Kuluvalla viikolla Kiinan toiseksi suurimman verkkokaupan JD.comin edustajat ovat tavanneet suomalaisten ruokayhtiöiden johtoa. Myös Valio pystyi kertomaan myönteisiä uutisia paluustaan Britannian markkinoille. Laktoosittomat välipalatuotteet ovat jo löytäneet tiensä brittijätti Tescon hyllyille.

Vielä toistaiseksi Valion tuotteet myydään Tescon omien brändien alla. Valio kuitenkin uskoo, että seuraavina vuosina olisi mahdollista saada brittimarkkinoille tuotteita myös oman tuotemerkin voimin. (MT 5.6.) Tämä olisi tärkeää myös muille suomalaisille yrityksille.

Kotimaisen puhtaan ja eettisesti korkeatasoisen pohjoisen ruuan brändiarvoa on kirkastettava. Napue Gin on jo onnistunut tässä. Sama on mahdollista monille muille.

Venäjän Ukrainan miehityksen aikaansaamat sanktiot EU:n ja itänaapurin välille romahduttivat Suomen ruokaviennin käytännössä yhdessä yössä elokuussa 2014. Olennaista nyt meneillään olevassa buumissa on sen olemassaolo. Suomalainen elintarviketeollisuus ei lamaantunut. Usko omiin mahdollisuuksiin on palannut ja markkinoita löytyy aivan uusista kohteista.

Vaikka Wrang ja muutamat yhtiöt ovat viennin elpymisestä jopa tohkeissaan, paljon on vielä tehtävää. Valtion olisi syytä sijoittaa ruuan viennin edistämiseen lisää rahaa. Pitää muistaa, että joka kahdeksas suomalainen työpaikka tulee ruokaketjusta.

Jos vienti saadaan vetämään, alan kannattavuus kohenee, työllisyys paranee, investoinnit lisääntyvät ja verotulot kasvavat. Elintarvikealan näkymät heijastuvat suoraan myös suomalaisten maakuntien elinvoimaan.

Ei saa unohtaa, että kotimaisten tuottajien taloudellinen tilanne on edelleen kriittinen. Tässäkin suhteessa viennin veto toisi helpotusta. Sen on kaiken järjen mukaan heijastuttava myös tuottajahintoihin, jotka laahaavat Suomessa pahasti muun Euroopan perässä.

Oman vipuvartensa suomalaisen elintarvikeviennin mahdollisuuksiin tuo maailmankaupan suuri murros, elintarvikeskandaalit sekä jatkuvasti etenevä ilmastonmuutos.

Nyt Suomessa on pysyttävä kehityksessä hereillä, uskottava omiin mahdollisuuksiin ja käytettävä tilanteet hyväksi. Suomen ruokaketju on eettinen ja moderni. Eläinten hyvinvointi on kunnossa ja täällä on monesti mahdollista tuottaa ekologisempaa ruokaa kuin muualla.

Viennin tarjoama mahdollisuus suomalaisen maatalouden uuteen nousuun pitää nyt käyttää hyväksi.