Pääkirjoitus

Veroilla ostetaan syksyn tulosopu

Pääkirjoitus 11.08.2017

Työmarkkinapöydistä tulee budjettiriiheen lisää puitavaa

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) esitteli keskiviikkona ministeriönsä valtion ensi vuoden budjettiehdotuksen. Ehdotus ei sisältänyt yllätyksiä.

Budjettiehdotuksen loppusumma on 55,4 miljardia euroa, vajaat 400 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden budjetoidut menot. Verotulojen ennakoidaan kasvavan ensi vuonna runsaalla miljardilla eurolla 43,3 miljardiin euroon. Valtiontalouden kokonaistulojen arvioidaan olevan ensi vuonna 52 miljardia euroa.

Menojen vähenemisestä ja verotulojen kasvusta huolimatta budjettiehdotus on edelleen alijäämäinen.

Valtio ottaa edelleen lisää velkaa, mutta velkaantumisvauhti on hidastumassa. Lisävelan tarpeen arvioidaan vähenevän ensi vuonna kaksi miljardia euroa 3,5 miljardiin euroon.

Yllättävän kovaan vauhtiin päässeen talouskasvun mukanaan mahdollisesti tuomista verotuloista haluaa valtio kuitenkin pitää tiukasti kiinni.

Orpo muistutti, ettei talouskasvun vauhdittumisesta huolimatta uutta jakovaraa ole syntynyt. Sen sijaan hän varoitti jakovaarasta ja korosti menokurin tärkeyttä. Kasvun tuomat mahdollisuudet pitää Orpon mielestä käyttää talouskasvun turvaamiseen ja työllisyyden parantamiseen.

Maa- ja metsätalousministeriön osalta tiukka budjettikuri jatkuu. Ministeriön budjetti on VM:n esityksessä säilynyt ennallaan noin 2,6 miljardissa eurossa. Rahaa on siirretty pääluokan sisällä maa- ja elintarviketaloudesta maaseudun kehittämiseen.

Verotuksen muutokset valtiovarainministeriö jätti elokuun lopussa pidettävään hallituksen budjettiriiheen. Odotettavissa on ainakin kilpailukykysopimuksen yhteydessä luvatut tuloveron alennukset. Siitä huolimatta on jo etukäteen ehditty laskea, kuinka paljon palkkaverotus kiristyy.

Veronmaksajien keskusliiton laskelmien mukaan keskimääräisen palkansaajan verotus kiristyy 0,4 prosenttia, ellei luvattuja kevennyksiä tehdä.

Palkkaverotus on kuitenkin vain osa kokonaisverotusta ja osa veroista on samansuuruisia tuloista riippumatta.

Hallitus on tehnyt jo aiemmin ensi vuotta koskevia verotuspäätöksiä: Autoveron alentamista jatketaan, tupakkaveroa kiristetään ja asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuutta pienennetään. Ansiotulon veroperusteisiin tehdään inflaatiotarkistus kuluttajahintojen nousua vastaavasti, mutta kiinteistöveroa korotetaan vuosina 2018 ja 2019.

Millaisia muita veroratkaisuja tehdään, riippuu olennaisesti syksyn liittokohtaisesta työmarkkinakierroksesta. Saattaa käydä jälleen niin, että valtio joutuu verokevennyksillä ryydittämään neuvottelutuloksia.

Jo hallituksen keväällä pitämän puoliväliriihen alla työmarkkinajärjestöt, Suomen Yrittäjät ja monet ekonomistit vaativat hallitusta leikkaamaan yritystukia. Erityisesti maaseudun yritystuissa nähtiin karsimisen varaa. Yritystukien karsimista valtiovarainministeriön esityksessä ei kuitenkaan ole, mutta asiaan saatetaan palata budjettiriihessä.

Vaatimukset yritystukien leikkaamisesta olisivat uskottavampia, jos työnantajajärjestöt listaisivat ne yritystuet, joista heidän omat jäsenensä ovat valmiita itse luopumaan. Valmiit listat voisi toimittaa valtiovarainministeriöön.

VM:n budjettiehdotukseen kohdistuu tänä vuonna erityisen kovia paineita kaikista suunnista. Lähes vuosikymmenen kestäneen vyönkiristyksen jälkeen on vaikea kuunnella puheita kohtuudesta ja maltista. Julkisuuteen noussut yritysjohtajien palkka-, bonus- ja lisäeläketulojen kasvu ei tunnelmaa paranna.

Työmarkkinapöydistä on tulossa hallituksen budjettiriiheen lisää puitavaa. Neuvottelujen lopputulos vaikuttaa muun muassa siihen, miten kaikkia suomalaisia verotetaan ja miten työllisyys kehittyy.

Aiheeseen liittyvät artikkelit