Pääkirjoitus

Yhteinen markkina vaatii samat säännöt

Pääkirjoitus 18.09.2017

Elintarvikehankinnoissa huomioitava myös vastuullisuus.

Maaseudun Tulevaisuuden Suomen Gallup Elintarviketiedolla teettämän kyselyn mukaan lähes 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että tuontiruuan pitäisi täyttää samat tuotantotapavaatimukset kuin kotimaisen ruuan (MT 13.9.).

Vaikka eri ikä- ja väestöryhmien välillä oli jonkin verran mielipide-eroja, olivat vastaukset samansuuntaisia. Maaseudulla asuvat vaativat samoja tuotantotapavaatimuksia kaupungeissa asuvia enemmän.

Ehkä yllättävintä tuloksissa oli, että suurista puolueista vihreiden kannattajille näyttää tuotantotavoilla olevan vähiten merkitystä. Näin siitä huolimatta, että vihreät ovat innokkaita vaatimaan tiukennuksia kotimaisiin tuotantovaatimuksiin.

Suomi ei voi asettaa tuontiruualle omia ehtoja, koska säätely kuuluu EU:n yhteismarkkinoille. Valta ja vastuu ovat kuluttajalla ja kaupalla. Kuluttajat voivat omalla ostoskäyttäytymisellään vaikuttaa kaupan valikoimiin. Kauppa voi asettaa myymilleen tuontiruuille samanlaiset vaatimukset kuin kotimaiselta tuotannolta vaaditaan.

Julkisia hankintoja säätelee hankintalaki. Aluksi lakia tulkittiin yksiselitteisesti siten, että piti valita halvin tuote. Tämä johti tilanteisiin, joissa esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa tarjottiin ruokaa, joka oli tuotettu Suomessa kielletyllä tavalla. Näin toimitaan monissa tapauksissa edelleen.

Keinoja kotimaisen tuotannon suosimiseen löytyy ja hankintalain tulkintaan onkin tullut uusia sävyjä, vaikka kotimaisuutta ei voi edelleenkään pitää julkisissa ruokahankinnoissa kilpailukriteerinä. Sen sijaan kilpailutettaessa voidaan asettaa vaatimuksia tuotantotavoille.

Valtioneuvoston viime vuonna tekemän periaatepäätöksen mukaan valtion ruokahankinnoissa otetaan tehostetusti huomioon ympäristölle hyvät viljelymenetelmät, eläinten hyvinvointi ja terveys sekä elintarviketurvallisuus.

Valtioneuvoston periaatepäätös näkyy eduskunnassa. Eduskunnan ruokatarjonnasta vastaavan Fazer Food Servicen asiakkuusjohtajan Kristian Helanteen mukaan kotimaisuuden painoarvoa on lisätty eduskunnan ravintoloiden raaka-ainehankinnoissa. (MT 15.9.)

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) vaatii myös kuntien valtuutetuilta "nykyistä napakampaa otetta" kotimaisen lähiruuan hankkimiseksi. Leppä muistuttaa, että kysymys on myös kansanterveydestä. Esimerkiksi antibioottien käyttö tuotantoeläimillä on Suomessa muihin maihin verrattuna erittäin pientä. Antibioottien lisäksi hormoniliha on EU-tasolla iso aihe.

Julkisten hankintojen tekijä voi edellyttää, että antibiootteja käytetään vain sairaiden eläinten hoitoon eläinlääkärin määräyksestä ja valvonnassa. Kuntapäättäjät voivat myös linjata, että elintarvikehankinnoissa huomioidaan hinnan ohella myös vastuullisuus.

Motiva on koonnut oppaan, jonka avulla kunnat voivat omien tavoitteittensa mukaisesti asettaa elintarvikkeille vastuullisuuskriteereitä. Kriteerinä voi käyttää esimerkiksi sitä, että sioilla pitää olla saparo. (Yliö MT 28.8.)

Kysymys on myös kotimaisen ruuantuotannon kannattavuudesta ja tulevaisuudesta sekä ruokaturvasta. Tuontiruokaa korkeammat vaatimukset tuotantotavoille lisäävät kotimaisen tuotannon kustannuksia. Avoimilla markkinoilla kilpailu hinnalla on mahdotonta, jos tuotantovaatimukset ovat erilaiset.

Huolimatta siitä, että ruuan tuotantokriteerit ovat Suomessa EU:n tiukimpia, ovat tuottajahinnat meillä EU:n alhaisimmat. Näin ei voi jatkua, vaan tiukkojen vaatimusten pitää näkyä myös tuottajahinnoissa.

Tavoittena pitää olla, ettei Suomessa ole tarjolla meillä kielletyillä tuotantotavoilla tuotettua ruokaa.