Vieraskolumnit

Kuka tuotteistaisi hyvinvoivat tuotantoeläimet?

Johanna Heinonen
Vieraskolumnit 29.10.2017

Suomessa tuotetaan maailman puhtaimpia elintarvikkeita. Antibioottien käyttö on hyvin vähäistä Euroopan tasolla, maailman mittapuusta puhumattakaan.

Vaikka eläinsuojelulaki kaipaa osin kipeästi uudistamista, niin monissa eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa suomalaiset tuottajat ovat olleet edelläkävijöitä. Broilereiden nokkia ei typistetä, eikä sikojen saparoita katkaista.

Suomalaiseen tyyliin tätä ei juuri hyödynnetä markkinoinnissa. Me olemme rehellisen vaatimatonta kansaa, mutta joskus olisi ihan terveellistä röyhistää rintaa ja tuoda käytäntöjämme esiin. Tosin eläinten hyvinvoinnista kertovien merkintöjen loistaminen poissaolollaan ei ole pelkästään tuottajien vika. Eviran ohje on, että mikäli markkinoinnissa käytetään hyvinvointiväittämiä, tulisi niiden ylittää lain minimitaso. Ja koska maahan saa tuoda tuotteita, joita täällä ei saa tuottaa, on vaikea kertoa kuluttajalle, että kotimainen broileri on sekä eläinten hyvinvoinnin että esim. antibioottien käytön suhteen valovuosia edellä thaimaalaista lajitoveriaan.

Evira suosittelee nettisivuillaan, että lakisääteisyyden ylittävät hyvinvointivaatimukset, joita tuodaan esiin markkinoinnissa, pohjautuisivat laatujärjestelmiin. Ne antavat kuluttajalle mahdollisuuden valita.

Osa ihmisistä tulee aina nappaamaan hyllystä halvimman tuotteen, mutta yhä kasvava joukko on hinnan lisäksi kiinnostunut tuotteen ympäristövaikutuksista ja eettisyydestä.

Ja mikäli kaikki ne kuluttajat, jotka ovat kiinnostuneita tuotantoeläinten elinoloista, lakkaavat käyttämästä eläintuotteita, jäljelle jäävät vain ne kuluttajat, joita ei voisi vähempää kiinnostaa. Silloin ostopäätöksessä ratkaisee vain hinta, ja se taas tietää kuoliniskua kaikille eläinten hyvinvointiin satsanneille karjatiloille.

Me suomalaiset emme pysty kilpailemaan hinnalla, bulkin tuottaminen ei kauaa elätä. Erikoistuminen sen sijaan tuottaa lisäarvoa, josta ollaan valmiita myös maksamaan.

Juustoportin Vapaan lehmän -tuotesarjaa tervehdin ilolla, vaikka meidän mäen maidot Valiolle menevätkin. Toki sitä aina mieluummin näkisi oman meijerin edelläkävijänä, ja sitä Valion tuotteet usein ovatkin, mutta kyllä kilpailijakin ansaitsee onnittelut loistavasta ideasta. Suurin osa suomalaisista pihattonavetoista toki täyttäisi Vapaan lehmän -sertifioinnin vaatimukset, mutta Juustoportti on tähän mennessä ainoa, joka on osannut sen tuotteistaa.

Ei ole juurikaan merkitystä sillä, onko hyvin hoidettu parsinavetta lehmälle oikeasti yhtä hyvä asuinpaikka kuin pihatto. Merkitystä on loppupeleissä vain sillä, mitä kuluttaja ajattelee. Jos kuluttaja ei halua tukea tuotantoa, jossa lehmät ovat kytkettyinä suurimman osan ajasta, täytyy hänelle antaa vaihtoehto, ja näin maidontuottajan näkökulmasta mieluummin jokin muu vaihtoehto kuin kasvimaidot.

Ihan navettatyypistä riippumatta.

Paras keino tukea tulevaisuuden tuottajia on antaa kuluttajan valita kaupan hyllyllä, minkälaista tuotantoa hän haluaa tukea. Eikä niin, että kaikki maito laitetaan samaan purkkiin ja menetetään ne, jotka haluavat jotain enemmän.

Aiheeseen liittyvät artikkelit