Vieraskolumnit

Ilon ja surun päivät

Pekka Alarotu
Vieraskolumnit 23.12.2017

Kyselytunnilla tuore saavutus, lulucf, ei kiinnostanut ketään.

Joulun alla, budjettiruuhkan päätteeksi väsyneiden kansanedustajien tunteet heittelehtivät äärimmäisyyksistä toiseen. Erittäin iloinen ja erinomainen päivä, hihkui Mikko Kärnä (kesk.) nelosoluen vapauttamista. Pekka Puska (kesk.) rypi raivossa.

Tämä on surullinen päivä, kun pullan sisään leivottiin kivi, valitti Pia Viitanen (sd.) aktivoivan työttömyysturvan läpimenoa. Surkeaa, että SDP vain valittaa, kun maan talouden tila kohenee vauhdilla, murahti Martti Mölsä (sin.).

Teuvo Hakkarainen (ps.) pystyy ihan itse omassa elämässään heittelehtimään vuorokaudessa äärimmäisyydestä toiseen.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) veti lulucf-neuvottelut EU:ssa suotuisaan ratkaisuun. Eduskunta vain ei siitä mitään tiedä.

Kyselytunnilla tuore saavutus ei kiinnostanut ketään. Keskustan ryhmässäkin monet menevät mieluummin oppositioon kuin kiittävät ministeri Tiilikaista.

Helsingin Sanomien vakoiluvuoto kiinnosti aivan budjettipuheiden lopussa. Markus Mustajärvi (vas.) kysyi, tuliko Venäjän vai Yhdysvaltain suhteisiin suurempi vahinko? Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) mielestä aika näyttää.

Perinteisen kuttupuheen eli vuohitalouden puolustuksen esitti tällä kertaa tyrvääläinen Pertti Hakanen (kesk.). Kun puhe alkoi kello 03.10, sitä kuunteli lähinnä tyrvääläinen varapuhemies Arto Satonen (kok.).

Hakasen mukaan kuttu on jääräpäinen, suorastaan pääkkö eläin. Erään korkeaan ikään ehtineen presidenttiehdokkaan suvun geenien salaisuus lienee lapsena juotu kutunmaito, Hakanen arveli.

Paavo Väyrynen (kp, kd/sit, ex-kesk.) ei vielä ole palannut eduskuntaan. Hän olisi varmaan vastannut Jukolan Timon sanoin: ”Vuoden maito on hyvääkin.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit